Talouden epävarmuus jatkuu, mutta vihreä siirtymä ja investoinnit luovat näkymiä Itä-Suomeen

Itä-Suomen elinvoimakeskus on koonnut kevään 2026 alueelliset kehitysnäkymät Etelä-Savosta, Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Savosta. Tarkemmat tiedot näkymistä löytyvät työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemasta Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2026 -julkaisusta. 

Itä-Suomen kevään 2026 näkymiä luonnehtivat taloudellisen epävarmuuden ja hauraan kasvun uhkatekijöiden rinnalla useat rakenteelliset mahdollisuudet. Yksityinen kulutus on edelleen varovaista, rakentaminen matalasuhdanteessa ja yritysten investointipäätökset lykkääntyvät rahoituksen kiristyessä.  

Työttömyys pysyy koko alueella valtakunnallista keskitasoa korkeammalla ja erityisesti pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden kasvu on keskeinen huoli. Odotukset käänteestä ovat siirtyneet epävarmuuden jatkuessa, nyt selvempää käännettä odotetaan puolen vuoden – vuoden päähän. 

Samanaikaisesti Itä-Suomessa on vireillä mittavia investointeja, jotka painottuvat vihreään siirtymään, energiaan, metsäteollisuuteen, kaivannaisalaan, elintarviketuotantoon sekä datakeskuksiin. Myös puolustus- ja kaksoiskäyttöteknologioihin liittyvä toiminta vahvistuu geopoliittisen tilanteen seurauksena.  

Väestökehitys haastaa koko Itä-Suomea. Luonnollinen väestönmuutos on kaikissa maakunnissa voimakkaasti negatiivinen, eikä kotimainen muuttoliike riitä sitä kompensoimaan. Nettomaahanmuutto tuo helpotusta, mutta alueen pitovoiman vahvistaminen – erityisesti opiskelijoiden ja työperäisten maahanmuuttajien osalta – on ratkaisevaa. 

Keskeisiä pullonkauloja ovat rahoituksen saatavuus, energia‑ ja kantaverkon riittävyys, liikenneinfrastruktuurin kunto sekä osaavan työvoiman saatavuus. Näihin liittyvät ratkaisut määrittävät pitkälti sitä, kuinka suuri osa investointipotentiaalista realisoituu tulevina vuosina. 

Etelä-Savo: Uusiutuvan energian ja datakeskusten mahdollisuudet 

Etelä-Savon näkymiä leimaavat talouden epävarmuus ja rakentamisen heikko suhdanne, mutta myös vihreän siirtymän mahdollisuudet.  

Puolustus- ja turvallisuusalan yritysverkostot sekä digitaaliset ratkaisut vahvistavat elinkeinoelämän uudistumiskykyä. Uusiutuvan energian hankkeet, aurinko- ja tuulivoima, energiavarastot sekä useat datakeskushankkeet Mikkelissä ja Pieksämäellä luovat uusia mahdollisuuksia sekä teollisuudelle että rakentamiselle. Investointeja on Etelä-Savossa käynnissä tai suunnitteilla yhteensä noin 5,9 miljardin euron arvosta. 

Työttömyys on lisääntynyt edellisvuodesta hieman. Talouden taantuma kätkee ennakoitavissa olevia työvoiman saantivaikeuksia eri toimialoilla. Alueellisten työvoimareservien nykyistä paremman hyödyntämisen lisäksi Etelä-Savossa tullaan tarvitsemaan edelleen työperäistä maahanmuuttoa. Pitovoiman parantamiseksi tarvitaan vastaanottavuuden vahvistamista sekä työnantajilta, viranomaisilta että kansalaisyhteisöiltä.  

Pohjois-Karjala: Kasvun edellytyksiä, mutta työpaikkojen niukkuus jarruttaa 

Pohjois-Karjalan talouskehitys on alkuvuonna 2026 ollut vaatimatonta. Työttömyys pysyy korkeana ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut. Keskeisin alueen kehitystä rajoittava tekijä on edelleen työpaikkojen vähyys, mikä heijastuu myös nuorten ja kansainvälisten osaajien pitovoimaan. 

Positiivisena signaalina maakunnassa on vireillä noin kahden miljardin euron investointikokonaisuus, josta merkittävä osa liittyy vihreään siirtymään, teollisuuteen ja energiaan. Metsäbiotalous, kaivannaisala ja elintarviketeollisuus tarjoavat pidemmän aikavälin kasvupotentiaalia, ja maakunnan pk-yritykset suhtautuvat tulevaisuuteen hieman muuta maata optimistisemmin. 

Kasvun realisoitumista rajoittavat kuitenkin merkittävästi saavutettavuus ja infrastruktuuri. Liikenneverkon korjausvelka, ratayhteyksien kehittämistarpeet ja kantaverkon puutteet muodostavat riskin, että investoinnit viivästyvät tai suuntautuvat muualle. Myös työvoiman saatavuuden turvaaminen nousee keskeiseksi kysymykseksi, jos hankkeet lähtevät etenemään suunnitellusti. 

Pohjois-Savo: Investointeja ja kasvupotentiaalia epävarmuudesta huolimatta 

Työttömyys on Pohjois-Savossa alkuvuonna jatkanut nousuaan, ja talouden suhdannekäänne on viivästynyt. Tästä huolimatta maakunnan kehitysnäkymissä on nähtävissä varovaisia myönteisiä signaaleja erityisesti teknologiateollisuudessa, jossa tilauskantojen kehitys tukee tuotannon maltillista vahvistumista. 

Maakunnassa on käynnissä ja suunnitteilla investointeja yli 11 miljardin euron arvosta, erityisesti vihreän siirtymän, energian, teollisuuden ja datakeskusten saralla. Suurten hankkeiden rinnalla myös pk‑yritysten euromäärältään pienemmät investoinnit ovat alueellisesti merkittäviä, sillä ne vahvistavat yrityskentän uusiutumista ja kilpailukykyä, tukevat paikallista työllisyyttä ja luovat valmiuksia kasvuun suhdannetilanteen parantuessa. Hankkeet luovat merkittävää kasvupotentiaalia tuleville vuosille, joskin yleinen talouskehitys ja rahoituksen saatavuus vaikuttavat olennaisesti investointien aikatauluihin ja realisoitumiseen. 

Lyhyellä aikavälillä tuotannon kasvun keskeisimpänä esteenä on edelleen heikko kysyntä, joka johtuu suhdannetilanteesta ja yleisestä epävarmuudesta. Pohjois-Savon lähitulevaisuuden suhdannenäkymät ovat kuitenkin useiden barometrien mukaan valtakunnallista keskiarvoa paremmat. 

Väestönkehitys on kääntynyt hienoiseen laskuun kahden kasvuvuoden jälkeen. Kuopion seutu kasvaa edelleen, mutta muilla alueilla väestö vähenee ja ikääntyy. Tämä korostaa työperäisen maahanmuuton, koulutuksen sekä alueen veto‑ ja pitovoimatekijöiden merkitystä investointien ja elinkeinoelämän kehityksen rinnalla. 

Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2026 julkaisu (Doria)
Alueelliset kehitysnakymat -verkkosivut (tem.fi)