Yksinäisyys koskettaa joka kymmenettä helsinkiläistä ikääntynyttä – taustalla etenkin psyykkinen kuormittuneisuus

Tutkimus perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terve Suomi -kyselyyn vuosilta 2022–2023. Aineistossa oli mukana lähes 1400 helsinkiläistä ikääntynyttä. 

Yksinasuminen on yksi yksinäisyyden riskitekijöistä 

Lähes puolet vastaajista asui yksin, ja yksinäisyys oli selvästi yleisempää tässä ryhmässä sekä kaikkein vanhimmissa ikäryhmissä.  Sen sijaan sukupuolella tai koulutustasolla ei havaittu merkitsevää yhteyttä yksinäisyyden kokemukseen. 

Ikääntyneiden yksinäisyyden ja psyykkisen kuormittuneisuuden välillä havaittiin vahva ja tilastollisesti merkitsevä yhteys. Myös heikompi elämänlaatu ja huonommaksi koettu terveys olivat yhteydessä yksinäisyyteen.  

Yksinäisyys oli yhteydessä myös toimintarajoitteisiin, turvattomuuden kokemukseen sekä vähäiseen liikuntaan, kun tarkastelussa huomioitiin sosiodemografiset tekijät kuten sukupuoli, ikä ja koulutustaso. Yhteydet kuitenkin heikkenivät muiden tekijöiden huomioimisen jälkeen, mikä viittaa siihen, että yhteys yksinäisyyteen on osin epäsuora ja välittyy esimerkiksi psyykkisen kuormituksen ja elämänlaadun kautta. 

Yksinäisyyden ehkäisy edellyttää useiden tekijöiden huomioimista  

Tulokset osoittavat, että yksinäisyys on monitasoinen ilmiö, johon kytkeytyy psykologisia, sosiaalisia ja terveydellisiä tekijöitä. Siksi sen ehkäisy vaatii toimia useilla tasoilla – arjen sosiaalisista suhteista ja palveluista aina mielen hyvinvoinnin tukemiseen. Kyse ei ole vain yksilön kokemuksesta, vaan laaja-alaisesta ilmiöstä, joka kytkeytyy hyvinvointiin ja terveyteen useilla tasoilla.