Lapin tulvatilanne etenee hitaasti

Vapun lämpimän sään vuoksi lumen sulaminen Lapin alueella jatkui ja vesistöjen vedenkorkeudet kääntyivät nousuun koko Lapin alueella. Kuluvalle viikolle ennustettu kylmä sää hidastaa kuitenkin jälleen lumen sulamista ja vedenkorkeuksien nousua. Suurimmassa osassa Lapin jokivesistöjä vedenkorkeuksien ennustetaan olevan huipussaan toukokuun loppupuolella. Usealla vesistöllä huippu on tänä vuonna jäämässä keskimääräistä matalammaksi.  

Tulvavirtaamat ovat ennusteissa jäämässä keskimääräistä pienemmäksi, koska lunta on tavanomaista vähemmän ja lumen sulaminen ajoittuu pitkälle aikavälille. Sulamiskauden lämpötilan kehitys ja sateet voivat vielä vaikuttaa siihen, millaisena tulvat lopulta toteutuvat. Nopea sään lämpeneminen ja runsaat vesisateet kasvattavat tulvia.  

Lapin suurista jokivesistöistä jäät ovat jo monin paikoin lähteneet. Muonionjoen, Ounasjoen ja Ivalojoen yläosilla sekä Tenojoella on vielä jäitä paikoillaan. Jäljellä olevista jäistä ei arvioida enää aiheutuvan merkittävää jääpatoriskiä.  

Muonionjoki 

Muonionjoki on toistaiseksi ainoa Lapin alueen iso joki, jossa tulvahuipusta ennustetaan muodostuvan keskimääräisen kevättulvan suuruinen. Tulvahuipun suuruudessa on kuitenkin ennusteissa vielä suurta hajontaa. Virtaaman ennustetaan olevan huipussaan toukokuun loppupuolella. Muonionjoen valuma-alueella lumen vesiarvon maksimi oli pitkän ajan keskiarvon tasolla ja lumen sulaminen on vasta käynnistynyt. 

Tornionjoki 

Tornionjoella virtaaman ennustetaan nousevan hiljalleen toukokuun alun aikana ja nousevan huippuunsa toukokuun loppupuolella.  Tornionjoen tulva on jäämässä viime vuoden tulvaa pienemmäksi. Tulva voi Tornionjoella jäädä jopa ennätyksellisen pieneksi. Karungissa keskimääräinen tulvaennuste on tällä hetkellä 1240 m3/s.  Karungissa vuodesta 1911 alkavan havaintosarjan pienin havaittu kevättulvavirtaama on 1049 m3/s vuodelta 1954. 

Tengeliönjoen vesistössä säännösteltyjen järvien Raanujärven ja Iso-Vietosen vedenkorkeudet ovat nousseet tavanomaisten kesävedenkorkeuksien tuntumaan. 

Ounasjoki 

Ounasjoella tulvasta ennustetaan muodostuvan kaksihuippuinen. Kuluvan viikon aikana virtaaman ennustetaan kääntyvän laskuun ja nousevan jälleen toiseen huippuun toukokuun puolivälin jälkeen. Ounasjoen tulvahuipun ennustetaan jäävän keskimääräistä pienemmäksi. Kittilässä tulvahuippu on jäämässä selvästi vahinkorajan alapuolelle.  

Kemijoki 

Kemijoen yläosalla Kemihaarassa tulvahuippu voi jakautua kahteen tai useampaan huippuun ja suurin huippu on jäämässä selvästi keskimääräistä pienemmäksi. Tulvan ennustetaan olevan suurimmillaan toukokuun puolivälin jälkeen. Myös ennätyksellisen pieni kevättulvahuippu on mahdollinen sekä joen ylä- että alaosalla. Kemihaarassa keskimääräinen tulvaennuste on tällä hetkellä 420 m3/s. Kemihaarassa vuodesta 1921 alkavan havaintosarjan pienin havaittu kevättulvahuippu 405 m3/s on vuodelta 1938.  

Kemijärven vedenkorkeus on nousussa ja järven ennustetaan saavuttavan kesäajan vedenkorkeuden kuun puolivälin jälkeen. Myös muissa vesistöalueen säännöstellyissä järvissä vedenkorkeudet ovat nousussa. 

Ivalojoki 

Ivalojoen Pajakoskella virtaaman ennustetaan olevan huipussaan toukokuun puolivälin jälkeen. Tulvahuipun ennustetaan jäävän keskimääräistä tulvahuippua pienemmäksi. Inarijärven vedenkorkeus on kääntymässä hiljalleen nousuun. Kesäajan vedenkorkeus ennustetaan saavutettavan kesäkuun alkupuolella. Inarijärven vedenkorkeus jäi mm. aikaisen kevään alkamisen vuoksi noin 15 cm ylemmäs verrattuna kevään alimpiin vedenkorkeuksiin 2000-luvulla.  

Tenojoki 

Tenojoella virtaama on ollut nousussa, mutta nousu hidastuu kylmän sään vuoksi lähiviikkojen aikana. Tulvasta voi muodostua kaksi tai useampihuippuinen. Tulvahuippu saavutetaan ennusteiden mukaan  toukokuun puolivälin jälkeen. Huippu on jäämässä keskimääräistä pienemmäksi. 

Tulvatilanteisiin kannattaa varautua 

Riippumatta siitä, tuleeko kevään tulvasta suuri vai pieni, kiinteistöjen omistajien on syytä seurata tulvatilanteen kehittymistä ja varautua oman kiinteistön osalta mahdolliseen tulvatilanteeseen. Varautumisessa kannattaa ottaa huomioon, että tulva voi aiheutua myös jääpadosta. Jääpatoja voi muodostua ennalta arvaamattomiin paikkoihin, ja tulvavesi voi levitä nopeasti sekä tavanomaisesta poikkeavasti. Vastuu kiinteistöjen tulvasuojelusta on kiinteistöjen omistajilla. Ennen tulvia on syytä siirtää pois alavilta rannoilta veneet ja muut irtaimet rakenteet. Tulvatilanteen kehittymistä voi seurata vesi.fi-palvelussa. 

Seuraava viranomaisten tulvakokous on 18.5.2026, jonka jälkeen julkaistaan tulvatiedote.