Alueelliset kehitysnäkymät: Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla varovaisia kasvuodotuksia

Maakuntien kehitysarviot ovat varovaisen positiivisia: elinkeinoelämän ja työllisyyden odotetaan lähtevän kasvu-uralle noin vuoden aikajänteellä. Työvoiman saatavuus heikkenee elinkeinoelämän piristymisen myötä nopeasti ja erityisen suurta kysyntää on luvassa sitten, kun suurimmat vielä suunnitteilla olevat investointihankkeet alkavat toteutua. Nopeita käänteitä ei kuitenkaan ole näköpiirissä ja esimerkiksi Iranin sodan pitkittyminen uhkaa varovaisia kasvunäkymiä.  

Maailman myllerrykset uhkaavat elinkeinoelämän piristymistä 

Sekä Pohjanmaalla että Keski-Pohjanmaalla elinkeinoelämän veturina toimii vientiteollisuus; Pohjanmaalla erityisesti energiateollisuus ja Keski-Pohjanmaalla kemianteollisuus. Monipuolista toimialajakaumaa täydentävät muut teollisuudenalat, alkutuotanto, rakentaminen sekä kaupan, palveluiden ja matkailun alat. Eri toimialojen kehitysnäkymät maakunnissa ovat vaihtelevia. Pohjanmaalla vientiteollisuudella menee pääasiassa varsin hyvin, kun taas Keski-Pohjanmaalla kustannustason nousu on aiheuttanut haasteita suurteollisuudelle. Alkutuotannossa maatilojen tekemät investoinnit ovat suurentumassa jälleen, mutta kustannusten kasvu uhkaa jo valmiiksi kannattavuushaasteiden kanssa kamppailevia pohjalaistuottajia. Rakennusala on pysynyt pinnalla infra- ja toimitilarakentamisen ansiosta asuntorakentamisen madellessa pohjamudissa.  

Molempiin maakuntiin suunnitellaan edelleen valtavaa määrää puhdasta siirtymää edistäviä investointihankkeita, kuten maa- ja merituulivoimaa, aurinkovoimaa, vety- ja metanolitehtaita, energiavarastoja, alumiinitehdas sekä akkuarvoketjun toimintoja aina kaivoksista akkutehtaisiin saakka. Osa investointiaikeista on ehtynyt matkan varrella, osaa taas toteutetaan täyttä häkää ja monet hankkeet ovat esiselvitys- ja suunnitteluvaiheissa. Investointeja toteuttavat sekä maakunnissa jo toimivat yritykset, että uudet alueelle etabloitumista suunnittelevat toimijat. 

Pitkään jatkunut epävakaa maailmantilanne ja siitä aiheutuvat epävarmuudet maailmanmarkkinoilla heijastuvat alueille hidastaen investointien toteutumista ja muuta kasvua sekä kohottaen hintoja. Polttoaineiden hinnat ovat nousseet nopeasti Iranin sodan myötä, mikä vaikuttaa yleiseen hintatasoon kuljetuskustannusten kasvun myötä. Lisäksi ruoan hintaa kasvattaa myös lannoitteiden hinnannousu. Epävarma maailmantilanne saa myös kuluttajat kiristämään kukkaronnyörejään ja vähentämään kulutustaan. Vaikutusten suuruusluokka riippuu konfliktien pituudesta.  

Työmarkkinoilla sekä haasteita että optimismia  

Työttömien määrä on kasvanut jo muutaman vuoden ajan koko Suomessa, niin myös Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa. Työttömyysaste näissä maakunnissa on silti pysytellyt alimpien joukossa maakuntien välisessä vertailussa. Työttömyystilanteen odotetaan paranevan noin vuoden kuluessa, mikäli elinkeinoelämässä päästään takaisin kasvu-uralle.  

Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu huolestuttaa alueella. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien saaminen työmarkkinoille on tärkeää sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Kun nuoret pääsevät kiinni työelämään, he pääsevät kehittämään osaamistaan heti työuran alusta lähtien. Työttömyyden pitkittyessä taas on riski, että osaaminen ei pian enää vastaa työmarkkinoiden nopeasti kehittyviä tarpeita. Positiivista on, että molemmissa maakunnissa nuoret hakevat edelleen aktiivisesti opiskelemaan maakuntien ydintoimialoille.  

Avointen työpaikkojen määrä on ollut pitkään laskussa ja varovainen ilmapiiri sekä kannattavuushaasteet viivyttävät rekrytointeja monilla toimialoilla edelleen. Toimialojen ja alueiden välillä on kuitenkin eroja. Pohjanmaalla teollisuustyövoiman kysyntä on vilkasta, kun taas hyvinvointialueiden säästötoimien myötä sote-alan ammattilaisille on ollut tarjolla normaalia vähemmän työpaikkoja. Rakennusalan työllisyystilanne on ollut haastava jo pidemmän aikaa. Lisäksi työnhakumarkkinat ovat muutoksessa ja työnhakukanavat pirstaloituneet, minkä vuoksi kaikki avoimet työpaikat eivät näy virallisessa Työnvälitystilastossa.  

Kun pohjalaismaakuntiin suunnitellut suurinvestoinnit alkavat siirtyä toteutusvaiheeseen, odotetaan aluetta perinteisesti vaivanneen työvoimapulan palaavan massiivisena eri toimialoille. Erityisen paha työvoimapula voi syntyä esimerkiksi rakennusalalle, mikäli useampi suurhanke siirtyy toteutusvaiheeseen yhtä aikaa. Tämän hetken näkymä sekä Pohjanmaalla että Keski-Pohjanmaalla kuitenkin on, että massiivisimmat investoinnit eivät lähde toteutumaan vielä aivan lähitulevaisuudessa.  

Kevään 2026 Alueelliset kehitysnäkymät on laadittu maaliskuun aikana elinvoimakeskuksen ja sidosryhmien yhteistyönä. Alueelliset kehitysnäkymät on elinvoimakeskusten yhdessä muiden aluekehittäjien kanssa muodostama näkemys maakuntien ja seutukuntien nykytilasta ja lähiajan näkymistä. Katsaus laaditaan kaksi kertaa vuodessa. Kyseessä on laadullinen arvio, jossa keskeisessä roolissa ovat aluekehittäjien ja yritysten kehittämisen parissa toimivien henkilöiden näkemykset. Laadullista arviota tukevat tilastotiedot sekä alueelliset kyselyt ja barometrit.