Vihreiden Hopsu varoittaa: Suomen turvallisuuden tukiranka murenee – Suomen täytyy puolustaa kansainvälistä oikeutta

Embargo, kunnes puhe on pidetty. Puhuttu versio pitää.

Hopsun mukaan Suomen tulee vahvasti puolustaa sääntöpohjaista monenkeskistä järjestelmää, sillä se lisää myös Suomen kaltaisten pienten maiden turvallisuutta. 

– Sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan kaikkialla maailmassa, Ukrainassa, Gazassa, Iranissa, Sudanissa, tulee tutkia ja niihin syyllistyneet tulee saattaa vastuuseen, Hopsu painotti puheessaan.

Hopsun myös varoitti liiasta sinisilmäisyydestä ja muistutti, että demokratian globaali heikkeneminen on jatkunut lähes kaksi vuosikymmentä. Yli 70 % maailman väestöstä elää nyt autoritaarisissa valtioissa tai demokratiakehityksen taantumassa.

– Demokratian takapakki näkyy kansalaisoikeuksien rajoittamisena, populismin nousuna ja keskinäisen luottamuksen murenemisena. Tämä muutos ei tapahdu itsestään. Niin Kiinassa kuin USA:ssa on vallassa ajattelu, jossa liberaali demokratia nähdään heikkoutena tai vastustuksen kohteena, Hopsu huomautti.

Hopsun mukaan selontekoon kirjattu ydinaseiden kielto rauhanaikana ei riitä.

– Vihreille tämä poliittinen sitoumus ei ole riittävä. Poliittinen sitoumus on aivan liian helppo muuttaa kulloisenkin hallituksen tahdon mukaan. Ydinaseiden maahan tuomisen, valmistamisen ja hallussapidon osalta rajoituksen tulee säilyä edelleen lain tasolla, Hopsu vaatii.

Hopsu kritisoi selontekoa liian kapeasta ei-sotilaallisten kriisien kuten luontokadon ja ilmastokriisin uhkaa Suomen turvallisuudelle.

– Esimerkiksi AMOC-järjestelmän aiempaaa todennäköisempi romahdus uhkaa nykyisenlaista elämää täällä pohjoisessa. Nämä kriisit vaativat yhteisiä toimia ja niiden aiheuttaman turvallisuusuhan ei olisi suonut puuttuvan selonteosta, Hopsu ihmettelee.

Hopsu painotti myös kehitysyhteistyön ja YK:n roolia globaalin turvallisuuden edistämisessä.

– USA:n vetäessä kehitysrahoitusta pois YK-järjestöiltä ja maailman köyhimmiltä, Euroopan rooli korostuu. Meidän pitäisi olla huolissamme, että demokratiantila on heikennyt globaalisti jo lähes 20 vuotta. Meidän pitää panostaa nyt kehitysyhteistyön ja YK-järjestöjen rahoitukseen, ei leikata niistä, Hopsu päättää.