Päihde- ja riippuvuuspalvelut murroksessa – asiointi siirtyy peruspalveluihin, joissa rakenteita ja osaamista on vahvistettava

Päihde- ja riippuvuuspalvelut ovat siirtymävaiheessa, jossa asiointi painottuu yhä enemmän peruspalveluihin. Muutos tarjoaa mahdollisuuksia varhaisempaan tukeen ja tehokkaampaan hoitoonohjaukseen, mutta edellyttää palvelurakenteiden, yhteistyön ja osaamisen määrätietoista kehittämistä peruspalveluissa. Muuten uhkana on, etteivät palvelut vastaa ihmisten moninaistuviin tarpeisiin, todetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreessa Päihde- ja riippuvuuspalvelujen tila  raportissa.

Esimerkiksi vuonna 2024 alkoholin käytön vuoksi perusterveydenhuollon päihde- ja riippuvuushoidossa asioi 56 prosenttia enemmän asiakkaita kuin vuonna 2019. Vastaavasti erikoissairaanhoidossa asiointi on vähentynyt.

– Päihde- ja riippuvuusasiointi näyttäisi siirtyvän yhä enemmän perusterveydenhuoltoon ja muihin peruspalveluihin. Tämä edellyttää, että palvelukokonaisuudet ja ammattilaisten osaaminen tukevat muutosta, sanoo erikoistutkija Kristiina Kuussaari THL:stä.

- Päihde- ja riippuvuuspalvelujen tulevaisuutta muovaavat hyvinvointialueiden rakenteet ja resurssit sekä laajemmat yhteiskunnalliset muutokset, kuten väestön ikääntyminen ja kulttuurinen monimuotoistuminen. Muutosten myötä tarvitaan myös uusia ratkaisuja päihde- ja riippuvuushaittojen ennaltaehkäisyyn ja vähentämiseen, Kuussaari toteaa.

Raporttiin on ensimmäistä kertaa koottu laaja tilannekuva julkisen sektorin päihde- ja riippuvuuspalveluista sekä ehkäisevästä päihdetyöstä.

Yhteistyörakenteet eivät vielä tue kokonaisvaltaisen avun saamista  

Päihteiden käyttöön ja riippuvuuksiin liittyvät ongelmat ovat usein monisyisiä ja koskettavat samanaikaisesti terveyttä, taloutta ja sosiaalista hyvinvointia. Tästä huolimatta sosiaali- ja terveydenhuollon välinen yhteistyö on monin paikoin edelleen jäsentymätöntä.

– Yhteistyön tarve tunnistetaan laajasti, mutta käytännön rakenteet sen toteuttamiselle puuttuvat monin paikoin, THL:n erikoistutkija Maria Heiskanen sanoo.  

Hyvinvointialueilla on kehitettävä palvelujen ja yhteistyön rakenteita siten, että asiakkaat saavat tarvitsemansa avun helposti ja kokonaisuutena. Tähän tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon rajat ylittävää johtamista sekä ammattilaisten ja asiakkaiden osallistamista yhteistyön kehittämiseen.  

Työssä käyville tarvitaan toimivia palvelukokonaisuuksia 

Merkittävä osa päihde- ja riippuvuushaitoista koskettaa työelämässä mukana olevia ihmisiä. Varhainen tunnistaminen ja tuki ovat tutkitusti tehokkaita keinoja ehkäistä ongelmien pahenemista, mutta palvelujärjestelmä ei aina tarjoa riskikäyttäjille selkeitä ja helposti saavutettavia palvelukokonaisuuksia.  

– Osalle ihmisistä riittää se, että päihteiden käyttö tai muu riippuvuus otetaan puheeksi. Osa taas tarvitsee enemmän tukea, Kuussaari sanoo. Kun päihde- ja riippuvuushaittoihin puututaan ajoissa, hyötyvät sekä työntekijät että työnantajat.

Perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon roolia lievempien haittojen hoidossa tulisi vahvistaa. 

Päihteiden käytön lisäksi lisääntyviä palvelutarpeita muodostuu erityisesti digitaaliseen maailmaan kiinnittyvistä toiminnoista, kuten rahapelaamisesta.

Henkilökohtainen kontakti on päihde- ja riippuvuuspalvelujen ytimessä 

Palvelujen saavutettavuus on keskeinen edellytys avun saamiselle. Digitaaliset ratkaisut voivat tukea palveluja, mutta henkilökohtainen kontakti on edelleen monelle asiakkaalle välttämätön.  

Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville päihteitä käyttäville tai riippuvuuksia kokeville ihmisille suunnatut arjen tukipalvelut ovat monin paikoin riittämättömiä. Palvelujen heikko saatavuus, korkeat kynnykset ja puutteellinen saavutettavuus voivat estää avun hakemisen ajoissa ja lisätä kokemuksia ulkopuolisuudesta.  

– Päihde- ja riippuvuuspalvelujen kehittämisessä keskeinen kysymys on, kohtaavatko palvelut ihmisten arjen vai eivät, Kuussaari tiivistää.  

Lisätietoja:

Tutustu julkaisuun Päihde-ja riippuvuuspalvelujen tila: Näkökulmia muuttuvaan järjestelmään

Kristiina Kuussaari
erikoistutkija
p. 029 524 7476
etunimi.sukunimi@thl.fi 

Maria Heiskanen
erikoistutkija
p. 029 524 8112
etunimi.sukunimi@thl.fi

Jenna Grundström
erikoistutkija
p. 029 524 7696
etunimi.sukunimi@thl.fi

Katariina Warpenius
erikoistutkija
p. 029 524 7019
etunimi.sukunimi@thl.fi