Työterveyslaitos

Tutkimus: Työpaikat eivät ennakoi vihreän siirtymän osaamistarpeita riittävästi

6.5.2026 06:00:00 EEST | Työterveyslaitos | Tiedote

Jaa

Vihreän siirtymän edistäminen edellyttää työpaikoilta nykyistä vahvempaa ympäristöosaamista. Työterveyslaitoksen kyselyn mukaan mahdollisuudet kehittää työssä tarvittavaa ympäristöosaamista vaihtelevat kuitenkin selvästi eri toimialojen ja työntekijäryhmien välillä. Alle 30-vuotiaat osallistuvat kehittämiseen kaikkein vähiten.

Työterveyslaitoksen tekemä työntekijäkysely osoittaa, että vihreä siirtymä on jo muuttanut työtehtäviä, työn sisältöjä ja osaamistarpeita. Työpaikat eivät kuitenkaan vielä järjestelmällisesti kartoita, millaista uutta osaamista vihreä siirtymä työntekijöiltä edellyttää ja miten osaamista pitäisi vahvistaa.

Myös ympäristöosaamisen tukeminen työpaikoilla on vielä varsin harvinaista. Vain viidennes vastaajista kertoi, että työpaikalla järjestetään kaikille avoimia koulutuksia ja joka kymmenes oli itse osallistunut sellaiseen. Mahdollisuudet kehittää osaamista vaihtelevat toimialan, organisaation koon, koulutustaustan ja osin myös sukupuolen ja iän mukaan.

– Vihreän siirtymän edistäminen on myös osaamiskysymys. Nykyiset toimet eivät riitä tavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi ne kohdistuvat epätasaisesti eivätkä tue oikeudenmukaisen siirtymän toteutumista, sanoo Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Sara Malve-Ahlroth.

Osaamistarpeiden ennakointi näkyy eri aloilla hyvin eri tavoin

Työnantajan tarjoamia mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen raportoitiin eniten teollisuudessa ja rakentamisessa, teknisissä ja logistisissa palveluissa sekä julkisessa hallinnossa ja seurakunnissa. Myös osaamistarpeiden ennakoinnissa oli toimialaeroja: eniten siitä raportoivat teknisten ja logististen alojen työntekijät (18 %) ja harvimmin sote-alojen työntekijät (5 %). 

Tulokset tukevat myös aiempaa tutkimusta siitä, että miesvaltaisilla teknisillä ja teollisuusaloilla organisaatiolähtöinen ympäristöosaamisen kehittäminen on yleisempää ja työntekijöiden oma kiinnostus vähäisempää. Naisvaltaisilla sote- ja koulutusaloilla työntekijät ovat puolestaan keskimäärin kiinnostuneempia ympäristöosaamisesta ja ottavat enemmän vastuuta työnsä kehittämisestä, mutta organisaatiolähtöinen kehittäminen on vähäisempää.

Nuoret ja matalammin koulutetut saavat muita harvemmin tukea

Kyselyn mukaan suuret organisaatiot tarjoavat enemmän mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen kuin pienemmät, ja korkeakoulutetuilla on paremmat kehitysmahdollisuudet kuin matalammin koulutetuilla.

Alle 30-vuotiaat työntekijät osallistuivat kaikkein vähiten kaikkiin kyselyssä mainittuihin osaamisen kehittämisen muotoihin. Heistä vain 5 prosenttia osallistui avoimiin koulutuksiin ja 4 prosenttia rajatulle ryhmälle suunnattuihin koulutuksiin.

– Nuorten vähäinen osallistuminen on tärkeä havainto. Jos työuran alussa olevat työntekijät eivät pääse mukaan ympäristöosaamisen kehittämiseen, osaaminen ja valmiudet vastata työn muutoksiin voivat jakautua epätasaisesti jo varhain, sanoo Työterveyslaitoksen erikoistutkija Meeri Karvinen.

Osaamisen kehittäminen nojaa liikaa epämuodolliseen oppimiseen

Tutkimuksen mukaan suurin osa vihreään siirtymään liittyvästä oppimisesta tapahtuu epämuodollisesti työyhteisön sisäisessä vuorovaikutuksessa ja työtehtävien muuttuessa, ja muodolliseen koulutukseen osallistuminen on harvinaista. Kaikki työntekijät eivät myöskään tiedä, millaista tukea on saatavilla, ja tuki voi kohdistua vain tietyille ryhmille organisaation sisällä. 

Tulokset viittaavat siihen, että osaamisen kehittämiseen osallistuminen kasautuu osin samoille ihmisille sekä työssä että vapaa-ajalla. Tämä kertoo siitä, että työntekijöiden oma kiinnostus ympäristöasioita kohtaan on tällä hetkellä suuressa roolissa vihreän siirtymän edistämisessä.

– Vihreän siirtymän edistäminen ei voi olla vain työntekijöiden oman kiinnostuksen varassa. Työpaikoilla tarvitaan nykyistä systemaattisempaa osaamisen kartoitusta, monipuolisempaa koulutustarjontaa ja vahvempaa tukea myös työssä oppimiseen, Malve-Ahlroth muistuttaa.

Lue raportti

Taustaa tutkimuksesta

Lisätiedot

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet

Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fi

Marika Paasomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet

Puh:+358504497541marika.paaso@ttl.fi

Linkit

Työterveyslaitos on Suomen johtava työelämäasiantuntija. Tutkimme monitieteisesti työn ja terveyden suhdetta, ja tuomme tutkimustiedon käytännön ratkaisuina avuksi työn arkeen. Teemme suomalaisesta työelämästä maailman parasta.

Työmme koskettaa Suomen jokaista työikäistä tavalla tai toisella. Tuomme riippumattoman ja ajantasaisen tutkimustiedon pohjaksi yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Yhdessä sidosryhmiemme kanssa kehitämme työyhteisöjä, työympäristöjä ja työkykyä, jotta työn tuottavuus kasvaisi kestävästi.

Me 500 työtisläistä rakennamme terveellistä ja turvallista työelämää, jotta jokainen voi saada hyvinvointia työstä.

Tutustu:

Työterveyslaitoksen logo.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos

Allt fler som söker sig till specialiserad sjukvård på grund av psykiska ohälsa är i arbetslivet21.4.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande

Deltagande i arbete har blivit vanligare bland personer med psykiska störningar som kräver specialiserad sjukvård. Förändringen har varit kraftig under 2020-talet. Fortfarande deltar man i arbete mindre än den övriga befolkningen nära det första vårdbesöket, vilket betonar behovet av tidiga åtgärder för att stödja den psykiska hälsan. Arbetshälsoinstitutet har publicerat materialet och analysen i tjänsten Arbetslivskunskap.

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä21.4.2026 06:00:00 EEST | Tiedote

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.

Increasingly many people who seek specialist health care for mental health reasons are engaged in work life21.4.2026 06:00:00 EEST | Press release

Work participation has become more common among people with mental health disorders requiring specialist health care. There has been a significant change during the 2020s. Work participation is still less common compared to the rest of the population close to the first treatment visit in specialist health care, which highlights the need for early mental health support measures. The Finnish Institute of Occupational Health has published the data and analysis in the Work-life Knowledge service.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye