Turun yliopisto

Maaperän mikrobit voivat selittää komealupiinin leviämismenestystä Suomessa

6.5.2026 07:30:00 EEST | Turun yliopisto | Tiedote

Jaa

Tutkimuksessa havaittiin, että suomalainen maaperämikrobisto hyödytti lupiinia enemmän kuin alkuperäisalueen mikrobisto. Kasville hyödylliset mikrobit maaperässä saattavat olla yksi syy vieraslajin tehokkaalle leviämiselle uudella alueella.

Aurinkoisessa kesämaisemassa lähikuvassa violetteja ja valkoisia lupiinin kukintoja muun niittykasvillisuuden seassa
Suomalaisia luonnonvaraisia lupiineita levittäytyneenä Kaarinassa. Tehokkaasti leviävä lupiini uhkaa syrjäyttää Suomen luonnonvaraisia niittykasveja Kuva: Satu Ramula

Mikrobit ovat mikroskooppisen pieniä eliöitä, joita esiintyy kaikkialla ympärillämme, myös maaperässä.

Maaperän mikrobisto koostuu bakteereista, sienistä ja muista pieneliöistä, joista osa voi olla kasveille haitallisia ja osa puolestaan hyödyllisiä.

Esimerkiksi taudinaiheuttajat vähentävät kasvien taimettumista tai hidastavat kasvua, kun taas typensitojabakteerit auttavat hernekasveja typenotossa ja lisäävät kasvua. Erot maaperämikrobistossa voivatkin osaltaan selittää maantieteellisiä eroja kasvien kasvussa.

Turun yliopiston biologian laitoksen tutkijat vertasivat maaperäbakteeriston koostumusta hernekasveihin kuuluvalla komealupiinilla sen alkuperäisellä elinalueella Pohjois-Amerikassa sekä uudella elinalueella Suomessa, jonne laji on tuotu reilut sata vuotta sitten. Lisäksi tutkijat selvittivät maaperämikrobiston vaikutusta lupiiniyksilöiden kasvuun.

– Kasvatimme sekä Pohjois-Amerikasta että Suomesta peräisin olevia komealupiineja kummankin alueen maaperämikrobistossa ja kasvualustassa, jossa mikrobien määrää oli vähennetty, kertoo yliopistonlehtori Aino Kalske.

Kasvihuoneessa%20kuvattu%20kuva%2C%20jossa%20n%E4kyy%20tason%20p%E4%E4ll%E4%20kymmeni%E4%20mustia%20ruukkuja%20t%E4ynn%E4%20multaa%20ja%20kussakin%20ruukussa%20kasvaa%20lupiinintaimi
Komealupiini kasvamassa kasvualustassa, johon on lisätty sen maaperämikrobistoa Pohjois-Amerikasta tai Suomesta. Suomalaiset lupiinit kasvoivat paremmin suomalaisessa maaperämikrobistossa, kuin Pohjois-Amerikasta peräisin olevassa maaperässä. Kuva: Satu Ramula

Tutkimuksessa selvisi, että erot lupiinimaaperän bakteeriyhteisöissä alueiden välillä olivat vähäiset. Molempien alueiden lupiinit hyötyivät merkittävästi maaperämikrobeista ensimmäisten elinviikkojen aikana.

– Kasvin ja maaperän alkuperästä riippumatta komealupiini kasvoi paremmin mikrobeja sisältävässä maaperässä, kuin vähemmän mikrobeja sisältävässä kasvualustassa. Tulos tarkoittaa, että molempien alueiden maaperässä olevat mikrobistot sisälsivät kasvien kannalta enemmän hyödyllisiä kuin haitallisia pieneliöitä, tiivistää yliopistonlehtori Satu Ramula.

Hyöty oli kuitenkin suurempi suomalaisilla lupiineilla. Suomalaisessa maaperässä suomalaiset lupiinit kasvoivat suuremmiksi ja niiden lehtivihreäpitoisuus oli korkeampi kuin amerikkalaisilla lupiineilla.

– Suomalaiset lupiinit ovat siis sopeutuneet alkuperäispopulaatioita paremmin oman kasvuympäristönsä maaperämikrobistoon tai pystyvät hyödyntämään tehokkaammin sen typensitojabakteereita. Lupiinin voimakkaaseen leviämiseen Suomessa vaikuttavat muutkin tekijät, mutta sopeutuminen maaperämikrobistoon voi olla yksi merkittävä tekijä, toteaa Ramula.

Maaperämikrobiston merkitys korostuu etenkin vieraskasvilajeilla, jotka ihmistoiminnan seurauksena päätyvät uusille elinalueille. Tällöin ne pääsevät eroon alkuperäisen kasvuympäristön mahdollisista haitallisista maaperässä olevista taudinaiheuttajista. Toisaalta vieraskasvilajit menettävät samalla myös niiden alkuperäisen elinalueen hyödyllisiä mikrobikumppaneita ja levitäkseen niiden on sopeuduttava uusiin paikallisiin kumppaneihin.  

– Tällaiset alueiden väliset vertailut ovat arvokkaita, sillä ne lisäävät ymmärrystä biologisista mekanismeista vieraslajien menestymisen taustalla, ja voivat auttaa ymmärtämään, miksi jotkin vieraslajit leviävät poikkeuksellisen tehokkaasti uusissa ympäristöissä, Ramula sanoo.


Tutkimusartikkeli “Soil microbiota promote the success of the perennial legume Lupinus polyphyllus more strongly in invasive than in native populations” on julkaistu Annals of Botany- lehdessä. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Aurinkoisessa kesämaisemassa lähikuvassa violetteja ja valkoisia lupiinin kukintoja muun niittykasvillisuuden seassa
Suomalaisia luonnonvaraisia lupiineita levittäytyneenä Kaarinassa. Tehokkaasti leviävä lupiini uhkaa syrjäyttää Suomen luonnonvaraisia niittykasveja
Kuva: Satu Ramula
Lataa
Kasvihuoneessa kuvattu kuva, jossa näkyy tason päällä kymmeniä mustia ruukkuja täynnä multaa ja kussakin ruukussa kasvaa lupiinintaimi
Komealupiini kasvamassa kasvualustassa, johon on lisätty sen maaperämikrobistoa Pohjois-Amerikasta tai Suomesta. Suomalaiset lupiinit kasvoivat paremmin suomalaisessa maaperämikrobistossa, kuin Pohjois-Amerikasta peräisin olevassa maaperässä.
Kuva: Satu Ramula
Lataa

Linkit

Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.

Turun yliopiston mediatiedotteet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto

Väitös: Naiset pääsivät kunnolla mukaan kilpaurheiluun Suomessa vasta 1900-luvun viimeisellä neljänneksellä5.5.2026 12:00:00 EEST | Tiedote

Urheilupiireissä ja jopa naisten omissa liikuntajärjestöissä naisille suositeltiin pitkään pääasiassa esteettisiä, naisellisina pidettyjä lajeja, sanoo kulttuurihistorian väitöskirjatutkija Seppo Heikkinen. Urheilumenestyksen merkitys Suomen kansallisen identiteetin kehitykselle on tunnustettu, mutta 1900-luvun alun menestys oli pääosin miesten voittokulkua.

Diabetesta sairastavilla on kohonnut sydänriski – vaikka sydämen verenkierron kuvantaminen näyttäisi normaalilta5.5.2026 08:30:00 EEST | Tiedote

Sepelvaltimotautikuolleisuus on laskenut Suomessa tasaisesti vuosikymmeniä, mutta diabeteksen nopea yleistyminen uhkaa kääntää tämän myönteisen kehityssuunnan. Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että diabetesta sairastavilla potilailla sydänriski on koholla myös silloin, kun verenkierron kuvantaminen näyttää normaalin tuloksen. Plakin kuvantaminen tuo ratkaisevan lisän riskin arviointiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye