Työehtosopimukset turvaavat ostovoimaa epävarmassa taloustilanteessa

Asiantuntijoiden mediaanipalkka oli 4900 euroa kuussa, keskijohdon tehtävissä 6000 euroa kuukaudessa ja johdon sekä ylimmän johdon tehtävissä 8200 - 9600 euroa kuukaudessa. Juuri työelämään siirtyneiden mediaanipalkka oli 3595 euroa kuukaudessa, jossa oli hienoista nousua verrattuna edellisvuoteen. Palkoissa on vaihtelua toimialojen kesken.

- Selvästi suurin osa palkankorotuksista perustui työehtosopimuksissa sovittuihin korotuksiin, joko yleiskorotuksen tai paikallisen erän muodossa, sanoo YTN:n tutkija Tuunia Keränen. - Ansioita kasvattaa myös siirtyminen toisiin tehtäviin tai toisen työnantajan palvelukseen, mutta näiden osuus on alle kymmenen prosenttia. Henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvia, niin sanottuja meriittikorotuksia sai harva asiantuntija, Keränen kertoo.

- Vaikeassa talous- ja työllisyystilanteessa monella jäisivät korotukset saamatta, jos niistä ei työehtosopimuksissa olisi sovittu. Asiantuntija- ja esihenkilötyötäkin tekevien ostovoimaa kannattelee lähes yksinomaan neuvottelemamme sopimuskorotukset, joiden merkitys kasvaa, mitä pidemmälle työura etenee, puheenjohtaja Teemu Hankamäki sanoo.

Ylemmiltä toimihenkilöiltä vahva tuki palkka-avoimuudelle

Alle puolet vastaajista oli keskustellut palkastaan esihenkilönsä kanssa viime vuonna, noin 15 prosenttia ei ole keskustellut palkasta työnantajansa kanssa ollenkaan.

Kolmanneksella palkkaus perustuu vaativuuden arviointijärjestelmään, jotka yleistyvät työpaikoilla. Näiden piirissä olevat tunsivat tehtävänsä vaativuustason perusteet, mutta alle puolet tiesi siihen liittyvän palkkahaitarin.

Vastaajista hieman yli puolet oli tulospalkkauksen piirissä. Oma tulospalkkausjärjestelmä tunnettiin suhteellisen hyvin, sillä noin 80 prosenttia kertoi tuntevansa ne hyvin tai melko hyvin.

- Yli puolet vastaajista koki, etteivät he pysty omalla työsuorituksellaan vaikuttamaan tulospalkkioon. Se kertoo siitä, että tulospalkkausjärjestelmien kannustavuudessa on vielä parantamisen varaa, Keränen arvioi.

Yli 80 prosenttia piti palkka-avoimuutta hyvänä asiana yhteiskunnan kannalta ja 66 prosenttia uskoi myös työnantajan hyötyvän palkka-avoimuudesta. Noin puolet piti mieluisimpana palkka-avoimuuden tasona sitä, että kaikkien eri tasoisten työtehtävien palkkahaarukat ovat tiedossa omalla työpaikalla.

- Pidämme itseämme tasa-arvon mallimaana, mutta palkkatasa-arvossa riittää vielä edistettävää. Palkka-avoimuusdirektiivin voimaantulon takaraja häämöttää, mutta poliittiset päättäjät vitkastelevat lainsäädännön hyväksymisessä, Hankamäki huomauttaa. 

- Ylemmät toimihenkilöt ovat valmiita osaltaan edistämään asiaa. Jopa yli 80 prosenttia oli valmis kertomaan kollegoilleen, mihin haitariin oma palkka sijoittuu, jos se edistää palkkatasa-arvoa ja karsii perusteettomia palkkaeroja, Keränen sanoo.

- Nykyiset toimet palkkojen läpinäkyvyyden lisäämiseksi eivät ole olleet riittäviä ja siksi uutta lainsäädäntöä tarvitaan. Hyvin toteutettu palkka-avoimuus lisää sitoutumista ja motivaatiota, joka vahvistaa myös tuottavuutta, Hankamäki summaa.

YTN-data tarkastelee vuosittain asiantuntija- ja esihenkilötyötä tekevien palkkakehitystä ja työoloja. Data on koottu YTN:n jäsenliittojen työmarkkinatutkimusten pohjalta. Aineisto on kerätty loppusyksystä 2025 ja vastaajia oli yhteensä 25 165. YTN-dataan voi tutustua tarkemmin sivuillamme.