Uusi innovaatio voisi mullistaa diabeetikoiden arjen: neulat vaihtuisivat valoon

Glukoosin eli verensokerin mittaaminen on yksi pääasiallinen tapa seurata diabetesta.

– Isäni on diabeetikko. Puhuessani hänen kanssaan kyselin häneltä, miten diabeteksen kanssa menee, onko se kontrollissa. Olin aina huolissani, koska hän vanhenee. Bangladeshissa, mistä olen kotoisin, mittaaminen tapahtuu sairaalassa verikokeilla. Isäni haluaa tietää verensokeritasonsa, mutta ei halua käydä sairaalassa mittauttamassa sitä, Razib Hasan kertoo idean taustoista.

Ihon puhkaiseminen tarkoittaa aina tulehdusriskiä, ja ihon paraneminen kestää aikansa. Hasan mietti, voisiko verensokeria mitata toisella tavalla. 

Hasan esitteli opiskelutoverilleen Jingjing Yangille ideaansa ongelman ratkaisemiseksi valon avulla. Selvisi, että Yangillakin on samanlaisen ongelman kanssa kamppailevia sukulaisia. Hasan ja Yang muodostivat yhdessä toimivan opinnäytetyötiimin, sillä Hasan kertoo olevansa idealisti, joka haluaa laittaa asiat tapahtumaan, ja Yang toi työhön tarvittavaa realismia.

Taustalla yksinkertainen fysikaalinen idea

Kun valo matkustaa pisteestä toiseen, se kulkee erilaisten väliaineiden läpi, esimerkiksi ilman tai paperin. Väliaine imee aina osan valosta. Loppuosa valosta päätyy väliaineen toiselle puolelle. Valo kantaa mukanaan tietoa, jota voidaan mitata. Valolla on kuitenkin tuhansia spektrejä, ja lisäksi on ihmissilmälle näkyvää valoa ja ei-näkyvää infrapunavaloa.

– Valo läpäisee kehon. Meidän tutkimusongelmamme oli löytää sellaiset infrapunavalon aallonpituudet, jotka ovat vuorovaikutuksessa glukoosin kanssa. Nämä löydettyämme voimme tuottaa tietynlaista valoa, joka läpäisee ihokudoksen. Mittaamme valon määrän ennen kudoksen läpäisyä ja sen jälkeen, ja siitä pystymme päättelemään verensokeritason. Lisäksi tarvitsemme metadataa, kuten lämpötilan, ilmankosteuden ja käyttäjän iän. Kerättyä dataa voidaan myöhemmin hyödyntää myös mobiilisovelluksessa, Yang ja Hasan kertovat.

Molemmat opiskelivat tietotekniikkaa englanninkielisessä Software Engineering -tutkinto-ohjelmassa. Opinnäytetyötä tehdessään heidän piti perehtyä suureen määrään lääketieteellisiä artikkeleita. Alkuvaiheessa he saivat paljon käytännön apua fysiikan lehtori Tuomo Niemiseltä, joka vahvisti, että teorian tutkimuksen taustalla pitäisi toimia. Nieminen auttoi tiimiä fysiikan laboratoriossa myös työaikansa ulkopuolella.  

– Razib tuli esittelemään ideaansa, ja lähdimme yhdessä miettimään sen taustalla olevaa fysiikkaa sekä sitä, miten laite voisi teoriassa toimia. Idea on todella kiinnostava, ja sen taustalla olevat periaatteet melko tunnettuja, mutta aika nopeasti kävi selväksi, että monta asiaa täytyy vielä ratkaista ennen kuin laite voisi toimia käytännössä. On aina innostavaa ohjata opiskelijoita, jotka tarttuvat rohkeasti uusiin ideoihin ja lähtevät viemään niitä eteenpäin, Nieminen sanoo.

Tunnustus inspiroi jatkamaan: tuotteelle valtavat markkinat 

Opinnäytetyön ohjasi tietotekniikan lehtori Vihtori Virta, jonka tukea työpari myös kiittelee kovasti.

– Rautapuolen opettajana haluan nostaa kuvaannollista hattuani Razibin ja Jingjingin ennakkoluulottomalle asenteelle tarttua näin laitteistokeskeiseen opinnäytetyöhön, vaikka heidän opintonsa painottuvat selvästi ohjelmistopuolelle. On upeaa nähdä, miten heidän työssään tarve kohtaa vision ja kuinka sen pohjalta tekijät onnistuvat luomaan jotain uutta, vaikka kaikkia tarvittavia työkaluja tai taitoja ei olisi opiskeltu ennestään.

Virta rohkaisi tiimiä antamaan projektille luvan osallistua elektroniikkateollisuuden Evertiq Global Expo -messuille ja siellä järjestettyyn opinnäytetyökilpailuun, jotta he saisivat ansaitsemaansa näkyvyyttä työlleen. Messut pidettiin Tampere-talossa maaliskuussa 2026. Lehtori Jaana Hännikäinen teki sitten hakemuksen tiimin puolesta.

– He ovat tehneet valtavasti töitä opinnäytetyönsä parissa, myös varsinaisen työn ulkopuolella, ja projektissa on merkittävää potentiaalia kehittyä edelleen. Lisäksi heidän opinnäytetyönsä oli kokonaisuutena erinomainen, mikä johti ansaittuun voittoon kilpailussa. Toivon, että tämä antaa hyvän sysäyksen heidän uriensa seuraaviin vaiheisiin, Virta sanoo.

Hasanin ja Yangin projekti valittiin vuoden 2026 messustipendin saajaksi. Stipendin arvo on 1000 euroa.

– Tämä tunnustus todella kannustaa meitä jatkamaan työmme parissa, molemmat sanovat.

– Valmiiseen tuotteeseen on kuitenkin vielä pitkä matka, Yang täydentää.

Ideaa esitellään lisää muun muassa Kotkassa *ship Startup Festivaleilla ja Brysselissä vuosittaisessa Photonics Partnership -tapaamisessa, johon kokoontuu valon parissa työskenteleviä ihmisiä. 

Kaksikon työ aiheen parissa on jatkunut opinnäytetyön valmistumisen jälkeen. Pitkän tähtäimen tavoitteena heillä on lääketieteellisen laitteen luominen, mutta ensin he yrittävät toteuttaa innovaationsa hyvinvointilaitteena, sillä sellaisen saaminen markkinoille on helpompaa ja nopeampaa, ja siitä olisi ihmisille nopeasti hyötyä. Heillä on jo visuaalinen idea valmiista tuotteesta. Hasan toivoo työn etenevän niin, että sille voidaan hakea EU-rahoitusta.

– Tällä hetkellä muualla maailmassa ei tehdä vastaavaa työtä samalla metodilla. Kuka tahansa tämän ehtiikin ensin saamaan markkinoille, siitä tulee iso juttu. Kyseessä on noin 40 miljardin dollarin teollisuudenala, Hasan kertoo. 

Haaveena ratkaista ongelmia ja parantaa ihmisten elämää

Tällä hetkellä Jingjing Yang jatkaa opintojaan Tampereen yliopistossa, oppiaineenaan sulautetut järjestelmät.

– Nautin työskentelystä lähellä oikeita järjestelmiä ja pidän käytännön ongelmien ratkaisemisesta, ja odotan innolla, että pääsen soveltamaan tätä kaikkea teollisuusympäristössä, Yang sanoo.

Razib Hasan opiskelee tietojenkäsittelytiedettä Helsingin yliopistossa ja työskentelee samalla TAMK FieldLabissa robotiikan ohjelmistosuunnittelijana.

– Urallani haluaisin työskennellä sellaisten asioiden parissa, jotka parantavat ihmisten elämää ja hyvinvointia, mahdollisesti terveydenhuollon alalla, Hasan kertoo. 

Hasanin isä on ollut innoissaan poikansa työstä diabetesta sairastavien eteen.

– Hän kyselee jo, milloin tuon laitteen hänelle, Hasan nauraa.