Korjausrakentamisavustus voi vauhdittaa rakentamista – tukimalli ratkaisee vaikutukset työllisyyteen ja energiajärjestelmään

Hallitus on päättänyt ottaa käyttöön määräaikaisen korjausrakentamisavustuksen, jonka tavoitteena on parantaa asuinrakennusten energiatehokkuutta ja tukea ilmastotavoitteiden saavuttamista. Avustuksella on myös selvä myönteinen työllisyysvaikutus. Jotta tuki olisi kuitenkin sekä ilmasto- että kustannustehokas, sen rakenteella ja kohdentamisella on ratkaiseva merkitys.

Aiempi tukimalli osoittautui ongelmalliseksi

Aiemmat kokemukset asuinrakennusten energia-avustuksesta vuosina 2020–2023 osoittavat, että tukimallissa oli merkittäviä rakenteellisia ongelmia. Avustusta myönnettiin tuona aikana yli 240 miljoonaa euroa, mutta tuen kriteeristö ohjasi voimakkaasti kiinteistökohtaisiin lämmitysjärjestelmiin ja kiinteistön tontilla tuotettuun energiaan, erityisesti maalämpöön, riippumatta siitä, vähensikö toimenpide rakennuksen todellista energiankulutusta. Samalla tuki vääristi lämmitysmarkkinoita ja kiihdytti lämpöpumppuratkaisujen hintojen nousua, jolloin osa tuen hyödystä siirtyi suoraan laite- ja remonttihintoihin.

Keskeinen ongelma aiemmassa energia-avustuksessa oli, että myöntämisen perusteena käytettiin rakennuksen alkuperäistä rakentamisajankohtaa vastaavaa energiatehokkuustasoa ja lämmitystapaa. Tämä asetti epäedulliseen asemaan erityisesti kaukolämmitetyt rakennukset, jotka ovat jo aiemmin parantaneet energiatehokkuuttaan siirtymällä fossiilisista polttoaineista kaukolämpöön. Esimerkiksi 1950-luvulla rakennetun talon 1990-luvulla toteutettua siirtymää öljylämmityksestä kaukolämpöön ei huomioitu lainkaan energiatehokkuuden parantamista arvioitaessa. Jo tehty parannus katsottiin käytetyksi, eikä rakennuksen todellista nykytilaa otettu huomioon vertailussa.

Avustukset kohdistettava energiantarvetta vähentäviin toimiin

Lämmitysmuodon vaihtaminen ei itsessään paranna rakennuksen energiatehokkuutta. Rakennuksen nettoenergiantarve ei muutu, vaan kyse on energiantuotantotavan vaihtamisesta. Energiatehokkuusavustusten tulisi kohdistua toimenpiteisiin, jotka aidosti vähentävät energiantarvetta, kuten rakennuksen vaipan parantamiseen, ilmanvaihdon ja lämmönjaon tehostamiseen sekä järjestelmien säätöön ja optimointiin.

Lisäksi sääntelyssä on huomioitava koko energiajärjestelmän toimivuus.

– Suomalainen kaukolämpö on jo nykyisin eurooppalaisittain erittäin vähäpäästöistä ja mahdollistaa hukkalämmön, uusiutuvien energialähteiden, lämpöpumppujen ja sähkökattiloiden tehokkaan hyödyntämisen keskitetysti, sanoo Energiateollisuus ry:n energiajärjestelmä-yksikön johtaja Janne Kerttula.

– Kaukolämpö myös tukee sähköjärjestelmän tasapainoa huippukulutustilanteissa, kun taas sähköpohjaisten ja joustamattomien kiinteistökohtaisten lämmitysratkaisujen yleistyminen kiristää sähkötehotilannetta entisestään talven kylmimpinä päivinä, Kerttula jatkaa.

Yksi kustannustehokas ja nopeasti toteutettava energiatehokkuustoimi on asuinrakennusten kaukolämpölaitteistojen uudistaminen matalalämpöiseen kaukolämpöön soveltuviksi. Laitteistojen uusiminen parantaa energiatehokkuutta, pienentää lämpöhäviöitä ja tehostaa koko energiajärjestelmän toimintaa. Samalla se mahdollistaa digitaalisten kysyntäjoustoratkaisujen käyttöönottoa ja vahvistaa energiajärjestelmän kokonaistehokkuutta. Nämä hyödyt eivät kuitenkaan nykyisessä E-lukulaskennassa näy, minkä vuoksi kyseiset remontit jäävät helposti tukien ulkopuolelle, vaikka niiden ilmasto- ja järjestelmähyödyt ovat kiistattomat.

Sääntely kaipaa tarkennuksia

Jotta korjausrakentamisavustus tukisi aidosti energiatehokkuutta, ilmastotavoitteita, työllisyyttä ja energiajärjestelmän tasapainoa, sääntelyyn tarvitaan tarkennuksia. Avustusten tulisi perustua rakennuksen todelliseen ja ajantasaiseen energiatehokkuustasoon. Lämmitysmuodon vaihdot, jotka eivät vähennä rakennuksen energiantarvetta, tulisi rajata tuen ulkopuolelle. Lisäksi kaukolämmön vähäpäästöisyys ja järjestelmätason hyödyt on huomioitava paremmin joko energiamuotokertoimissa tai erillisillä tukimekanismeilla, kuten matalalämpöiseen kaukolämpöön kohdistuvalla avustuksella.

– Oikein kohdennettuna korjausrakentamisavustus voi samanaikaisesti vahvistaa rakentamisalan työllisyyttä, vähentää päästöjä ja tukea koko energiajärjestelmän toimivuutta. Tämä kuitenkin edellyttää, että tuki ohjaa todellisiin energiatehokkuusparannuksiin ja järjestelmän kannalta kestäviin ratkaisuihin – ei pelkästään laskennallisesti edullisimpiin vaihtoehtoihin, Kerttula toteaa.