Korjausrakentamisavustus voi vauhdittaa rakentamista – tukimalli ratkaisee vaikutukset työllisyyteen ja energiajärjestelmään
6.5.2026 10:04:56 EEST | Energiateollisuus ry | Tiedote
Uusi korjausrakentamisavustus voi vauhdittaa asuinrakennusten energiaremontteja, lisätä työllisyyttä ja tukea ilmastotavoitteita. Tukimallissa tulee kuitenkin välttää edellisen energia-avustuksen rakenteelliset ongelmat ja suunnata tuki aidosti energiatehokkuutta parantaviin toimiin.
Hallitus on päättänyt ottaa käyttöön määräaikaisen korjausrakentamisavustuksen, jonka tavoitteena on parantaa asuinrakennusten energiatehokkuutta ja tukea ilmastotavoitteiden saavuttamista. Avustuksella on myös selvä myönteinen työllisyysvaikutus. Jotta tuki olisi kuitenkin sekä ilmasto- että kustannustehokas, sen rakenteella ja kohdentamisella on ratkaiseva merkitys.
Aiempi tukimalli osoittautui ongelmalliseksi
Aiemmat kokemukset asuinrakennusten energia-avustuksesta vuosina 2020–2023 osoittavat, että tukimallissa oli merkittäviä rakenteellisia ongelmia. Avustusta myönnettiin tuona aikana yli 240 miljoonaa euroa, mutta tuen kriteeristö ohjasi voimakkaasti kiinteistökohtaisiin lämmitysjärjestelmiin ja kiinteistön tontilla tuotettuun energiaan, erityisesti maalämpöön, riippumatta siitä, vähensikö toimenpide rakennuksen todellista energiankulutusta. Samalla tuki vääristi lämmitysmarkkinoita ja kiihdytti lämpöpumppuratkaisujen hintojen nousua, jolloin osa tuen hyödystä siirtyi suoraan laite- ja remonttihintoihin.
Keskeinen ongelma aiemmassa energia-avustuksessa oli, että myöntämisen perusteena käytettiin rakennuksen alkuperäistä rakentamisajankohtaa vastaavaa energiatehokkuustasoa ja lämmitystapaa. Tämä asetti epäedulliseen asemaan erityisesti kaukolämmitetyt rakennukset, jotka ovat jo aiemmin parantaneet energiatehokkuuttaan siirtymällä fossiilisista polttoaineista kaukolämpöön. Esimerkiksi 1950-luvulla rakennetun talon 1990-luvulla toteutettua siirtymää öljylämmityksestä kaukolämpöön ei huomioitu lainkaan energiatehokkuuden parantamista arvioitaessa. Jo tehty parannus katsottiin käytetyksi, eikä rakennuksen todellista nykytilaa otettu huomioon vertailussa.
Avustukset kohdistettava energiantarvetta vähentäviin toimiin
Lämmitysmuodon vaihtaminen ei itsessään paranna rakennuksen energiatehokkuutta. Rakennuksen nettoenergiantarve ei muutu, vaan kyse on energiantuotantotavan vaihtamisesta. Energiatehokkuusavustusten tulisi kohdistua toimenpiteisiin, jotka aidosti vähentävät energiantarvetta, kuten rakennuksen vaipan parantamiseen, ilmanvaihdon ja lämmönjaon tehostamiseen sekä järjestelmien säätöön ja optimointiin.
Lisäksi sääntelyssä on huomioitava koko energiajärjestelmän toimivuus.
– Suomalainen kaukolämpö on jo nykyisin eurooppalaisittain erittäin vähäpäästöistä ja mahdollistaa hukkalämmön, uusiutuvien energialähteiden, lämpöpumppujen ja sähkökattiloiden tehokkaan hyödyntämisen keskitetysti, sanoo Energiateollisuus ry:n energiajärjestelmä-yksikön johtaja Janne Kerttula.
– Kaukolämpö myös tukee sähköjärjestelmän tasapainoa huippukulutustilanteissa, kun taas sähköpohjaisten ja joustamattomien kiinteistökohtaisten lämmitysratkaisujen yleistyminen kiristää sähkötehotilannetta entisestään talven kylmimpinä päivinä, Kerttula jatkaa.
Yksi kustannustehokas ja nopeasti toteutettava energiatehokkuustoimi on asuinrakennusten kaukolämpölaitteistojen uudistaminen matalalämpöiseen kaukolämpöön soveltuviksi. Laitteistojen uusiminen parantaa energiatehokkuutta, pienentää lämpöhäviöitä ja tehostaa koko energiajärjestelmän toimintaa. Samalla se mahdollistaa digitaalisten kysyntäjoustoratkaisujen käyttöönottoa ja vahvistaa energiajärjestelmän kokonaistehokkuutta. Nämä hyödyt eivät kuitenkaan nykyisessä E-lukulaskennassa näy, minkä vuoksi kyseiset remontit jäävät helposti tukien ulkopuolelle, vaikka niiden ilmasto- ja järjestelmähyödyt ovat kiistattomat.
Sääntely kaipaa tarkennuksia
Jotta korjausrakentamisavustus tukisi aidosti energiatehokkuutta, ilmastotavoitteita, työllisyyttä ja energiajärjestelmän tasapainoa, sääntelyyn tarvitaan tarkennuksia. Avustusten tulisi perustua rakennuksen todelliseen ja ajantasaiseen energiatehokkuustasoon. Lämmitysmuodon vaihdot, jotka eivät vähennä rakennuksen energiantarvetta, tulisi rajata tuen ulkopuolelle. Lisäksi kaukolämmön vähäpäästöisyys ja järjestelmätason hyödyt on huomioitava paremmin joko energiamuotokertoimissa tai erillisillä tukimekanismeilla, kuten matalalämpöiseen kaukolämpöön kohdistuvalla avustuksella.
– Oikein kohdennettuna korjausrakentamisavustus voi samanaikaisesti vahvistaa rakentamisalan työllisyyttä, vähentää päästöjä ja tukea koko energiajärjestelmän toimivuutta. Tämä kuitenkin edellyttää, että tuki ohjaa todellisiin energiatehokkuusparannuksiin ja järjestelmän kannalta kestäviin ratkaisuihin – ei pelkästään laskennallisesti edullisimpiin vaihtoehtoihin, Kerttula toteaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Janne KerttulajohtajaEnergiajärjestelmä
Puh:+358 50 571 2075janne.kerttula@energia.fiEnergiateollisuus ry (ET) on energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö. Edustamme yrityksiä, jotka tuottavat, hankkivat, siirtävät ja myyvät sähköä, kaasua, kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä sekä tarjoavat niihin liittyviä palveluja. Tavoitteenamme on, että Suomi saavuttaa energiamurroksen Euroopan mestaruuden.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Energiateollisuus ry
Sähkönkäyttö huhtikuussa viime vuoden tasolla — teollisuus käytti sähköä vähemmän1.6.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomi käytti huhtikuun aikana sähköä 7,1 terawattituntia — hitusen enemmän kuin viime vuoden huhtikuussa. Teollisuuden prosesseissa sähköä kului vähemmän, mutta muu kulutus kasvoi. Tämä selviää Energiateollisuus ry:n sähkötilastosta.
Suomen energiajärjestelmä on uuden kasvun ja vakauden lähde21.5.2026 11:04:46 EEST | Tiedote
Puhdas siirtymä ja energiamurros on Suomelle mahdollisuus, josta voivat hyötyä niin talous, ilmasto kuin asiakkaat. Hyödyt eivät kuitenkaan toteudu itsestään, vaan edellyttävät pitkäjänteistä ja ennakoitavaa energiapolitiikkaa.
Selvitys: Investoinnit sähkönjakeluverkkoihin ovat pohja talouskasvulle ja tukevat työllisyyttä13.5.2026 10:01:09 EEST | Tiedote
Sähköistyminen voi parhaimmillaan luoda Suomeen yli 20 000 työpaikkaa, joista jopa puolet voi jäädä syntymättä, mikäli sähkönjakeluverkkojen investointien pullonkauloja ei ratkaista ajoissa. Tämä käy ilmi Energiateollisuus ry:n, Paikallisvoima ry:n ja Energiakaupungit ry:n tänään julkaistusta selvityksestä, jossa tarkastellaan sähköistymisen vaikutuksia sähkönjakeluverkkoihin sekä Suomen kasvuun ja työllisyyteen.
Vesivoimaloiden uudet kalatalousvelvoitteet edellyttävät tarkkaa arviointia8.5.2026 10:36:32 EEST | Tiedote
Hallitus on antanut 7.5.2026 eduskunnalle hallituksen esityksen, jossa vesilakiin ehdotetaan säännöksiä uuden kalatalousvelvoitteen, kalatalousmaksun tai niiden yhdistelmän määräämisestä vesivoimalaitoksille, joiden lupiin ei velvoitetta ole aiemmin sisältynyt (ns. nollavelvoitelaitokset). Kyse on vesivoima-alan kannalta merkittävästä lakimuutoksesta.
Sähkönkäyttö kasvoi maaliskuussa – lämpimästä säästä huolimatta5.5.2026 13:02:10 EEST | Tiedote
Maaliskuussa sähkönkäyttö kasvoi 5,2 prosentilla, vaikka kuukausi oli tavanomaista lämpimämpi. Tarjolla oli runsaasti edullista sähköä, minkä datakeskukset ja sähkökattiloiden omistajat hyödynsivät. Tämä selviää Energiateollisuus ry:n tuoreesta sähkötilastosta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme