Yksinäisyyttä kokevien ikäihmisten hyvinvointi koheni luontoperustaisessa ryhmätoiminnassa
7.5.2026 08:36:48 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Palvelutaloissa asuvilla ikäihmisillä kerran viikossa tapahtuvalla luontoperustaisella ryhmätoiminnalla voidaan vähentää yksinäisyyttä, parantaa unta ja kognitiota sekä luontoyhteyden tunnetta.

Luontoperustaisen ryhmätoiminnan aiheina ovat luonto, retket sinne ja erilaiset kontaktit luontoon. Toiminnassa sekä ryhmän vertaistuki että ryhmätoiminnan sisältö edistävät hyvinvointia ja terveyttä.
– Jo yhdeksän viikkoa kestävällä kerran viikossa tapahtuvalla ryhmätoiminnalla voidaan vähentää tutkittavien yksinäisyyttä, parantaa heidän untaan ja muistitoimintoja sekä luontoyhteyden tunnetta. Tutkimuksemme toi esille myös sen, että palvelutalojen ikäihmisten pitäisi päästä ulos ja luontoon nykyistä useammin, professori, Helsingin yliopiston yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osaston tutkimusjohtaja Kaisu Pitkälä sanoo.
Hauraat ja yksinäisyyttä kokevat ikäihmiset hyötyivät luontoympäristöstä
Tutkijat yllättyivät, että tulokset olivat varsin hyviä huolimatta siitä, että tutkittavat olivat monisairaita ja olosuhteet luontoperustaiselle toiminnalle olivat välillä haastavat niin keliolosuhteiden kuin kuljetusten suhteen - kaikki tutkittavat jouduttiin viemään retkille pyörätuoleilla ja invatakseilla. Pitkälän mukaan tutkimuksen tulokset olisivat vahvistuneet yhdeksän viikkoa pidempikestoisesta toiminnasta.
Tutkijat kouluttivat 52 ryhmänohjaajaa Helsingin palvelutaloihin, jotka ovat vieneet luontoperustaisia toimintamenetelmiä eteenpäin.
– Haurailla ikäihmisillä on paljon voimavaroja, joita vahvistamalla tuemme heidän hyvinvointiaan ja terveyttään. Palvelutaloissa yli puolet asukkaista kärsii yksinäisyydestä. Yksinäisyys on tupakan ja lihavuuden veroinen riskitekijä terveydelle ja muistitoiminnoille. Yksinäisyys ei näy päälle päin vaan siitä pitää ikäihmisiltä kysyä, Pitkälä toteaa.
Ystäväpiiritoiminta on Vanhustyön keskusliiton toimintaa ja se on levinnyt yli 100 kuntaan ja yli 13000 ikäihmistä on osallistunut näihin ryhmiin. 65 prosenttia ryhmistä on jatkanut itsenäisesti sen jälkeen, kun virallinen ryhmätoiminta on ohi.
– Tutkimus on tärkeä askel lääkkeettömien hoitomuotojen alueella, sillä ympärivuorokautisessa hoidossa haurailla, muistitoiminnoiltaan heikentyneillä ikäihmisillä on tehty vain vähän lääkkeettömien hoitomuotojen tutkimuksia, Pitkälä summaa.
Tutkimukseen osallistui 319 yksinäisyyttä kokevaa palvelutaloissa asuvaa ikäihmistä, joiden keski-ikä oli 83 vuotta ja joista reilulla puolella oli muistisairaus. Heidät satunnaistettiin kahteen ryhmään, joista toinen osallistui luontoperustaiseen ryhmätoimintaan.
Helsingin yliopiston ja HUSin tutkimuksessa selvitettiin palvelutaloissa ja tehostetussa palveluasumisessa asuvien ikääntyneiden yksinäisyyttä ja luontoperustaisen ryhmätoiminnan vaikuttavuutta. Tutkimus on osa RECETAS EU -hanketta, jossa Ystäväpiirin toimintamalli viedään erilaisiin kohderyhmiin kuudessa eri maassa ja ryhmien sisältönä on luontokokemukset.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kaisu PitkäläTutkimusjohtaja
Puh:050 338 5546kaisu.pitkala@helsinki.fiEeva KarmitsaViestintä, Helsingin yliopisto
Puh:0294158461Puh:0504150396eeva.karmitsa@helsinki.fiHelsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on kansainvälinen tiedeyhteisö, johon kuuluu yli 40 000 opiskelijaa ja työntekijää. Teemme tieteellisiä läpimurtoja maailman parhaaksi. Vahvuutemme ovat tulevaisuuden teknologiat, kestävä planeetta, yksilöllinen terveys sekä oppivat ja muuntuvat yhteiskunnat. Helsingin yliopisto kuuluu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkimus: Kanariansaarten turistit viihtyvät luonnossa6.5.2026 12:55:18 EEST | Tiedote
Kolmannes Kanariansaarilta tehdyistä sosiaalisen median päivityksistä tehtiin luontoalueilta, paljasti yli 720 000 päivityksen analyysi.
Yksilön oikeus tulla unohdetuksi ei ole rajaton – EU:n nykyinen tietosuojasääntely määrittää, mitä tietoja menneisyydestä säilytetään6.5.2026 10:17:00 EEST | Tiedote
Yksilön tietosuoja on vahvistunut viime vuosina EU:n lainsäädännössä. Itseä koskevia tietoja voi saada poistetuksi esimerkiksi vetoamalla oikeuteen tulla unohdetuksi. Mutta mitä se tarkoittaa historian, arkistojen ja yhteisen muistin kannalta?
Tutkijat löysivät uusia keinoja tehostaa hermoston korjautumista MS-taudissa4.5.2026 09:33:26 EEST | Tiedote
MS-tauti on Suomessa poikkeuksellisen yleinen, eikä siihen ole toistaiseksi olemassa yhtäkään hermovaurioita korjaavaa lääkettä. Tapani Koppisen väitöskirjatutkimus avaa uuden suunnan: kaksi erilaista lääkemolekyyliä osoittautui tehokkaaksi hermosolujen suojakerroksen uudelleenkasvun käynnistämisessä.
Yksi maailman yleisimmistä polvileikkauksista ei auta – ja saattaa aiheuttaa haittaa30.4.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Polven nivelkierukan osapoisto ei paranna potilaiden oireita tai toimintakykyä kymmenen vuoden seurannassa.
“Ilman pölyttäjiä maailma olisi ankea ja väritön” – Luonnontieteellisen museon uusi näyttely nostaa pölyttäjät valokeilaan29.4.2026 10:25:57 EEST | Tiedote
Tiedettä ja taidetta yhdistävässä Pölyttäjien kirjo -näyttelyssä on tarjolla runsaasti pölyttäjätietoa, upeita kuvia ja hauskoja puuhia kaikenikäisille. Näyttely aukeaa yleisölle maailman pölyttäjäpäivänä 20. toukokuuta. Luonnontieteellisen keskusmuseon kesässä on luvassa myös opastuksia, joissa tutustutaan kokoelmien syntyhistoriaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme