​​Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun talouden ja työmarkkinoiden näkymissä edelleen epävarmuutta​

Epävarmojen näkymien keskellä on Pohjois-Pohjanmaan taloudessa ja yritystoiminnassa havaittavissa myös positiivisia signaaleja. Maakunnassa on runsaasti hankkeita valmistelussa puhtaan siirtymän klusterissa, erityisesti energiatuotannossa. Muiden muassa aurinkovoimaa ja akkuvarastoja on rakenteilla runsaasti. Puu- ja puutuoteteollisuudessa on piristymistä vaikeiden vuosien jälkeen ja tehdyt tuotantoinvestoinnit parantavat kykyä vastata kasvavaan kysyntään. ICT-aloilla ja metalli- ja konepajateollisuudessa suunta on vielä loivan nousujohteinen. Matkailussa toteutetaan merkittäviä investointeja ja uusia on tiedossa mm. majoituskapasiteetin lisäämiseksi. Isoin epävarmuus liittyy rakentamiseen. Vielä alkuvuodesta ei ollut nähtävissä, että erityisesti asuntojen uudistuotanto vireytyisi merkittävästi tänä vuonna.  

Pohjois-Pohjanmaan taloudessa ei ole nähty käännettä parempaan, jotta se kääntäisi työttömien määrän laskuun. Avoimia työpaikkoja on edelleen rajallisesti tarjolla. Työttömyysaste vaihtelee huomattavasti kunnittain Pohjois-Pohjanmaalla. Oulun osuus työttömien määrä kasvusta on huomattava. Pitkittynyt matalasuhdanne kasvattaa rakennetyöttömien määrää. Työvoiman saatavuus on helpottanut aiemmasta, vaikka tekijäpulaa esiintyy edelleen. Vapaan työvoiman määrä on työmarkkinoilla lisääntynyt – toisaalta rekrytoinneissa tahti ei ole yhtä kiihkeä kuin nousukaudella. Useissa ammattiryhmissä tilanne on pääosin tasapainossa.  

Kainuussa yritysten tilanne on monin paikoin haastava pitkään jatkuneen poikkeusajan vuoksi ja esimerkiksi konkursseja on ollut paljon. Nopeaa käännettä parempaan ei ole odotettavissa mutta ensi vuodesta odotetaan hieman parempaa. Myönteisiäkin kehityskulkuja on ja etenkin datakeskusinvestoinnit muodostavat merkittävän kasvun veturin. Myös matkailuun on valmisteilla huomattavia investointeja ja kansainvälinen matkailu on nopeassa nousussa. Aluetalous on kasvanut viime vuosina varsinkin kärkitoimialojen eli kaivannaisalan ja kemianteollisuuden, matkailun, teknologiateollisuuden sekä biotalouden vetämänä, ja näillä aloilla on edelleen vahvaa kasvu- ja vientipotentiaalia.  

Työttömyys on kehittynyt Kainuussa pikkuhiljaa parempaan suuntaan viimeisen vuoden ajan, vaikka taso on yhä merkittävästi parin-kolmen vuoden takaista korkeampi. Etenkin nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen on huolestuttavaa. Supistunut tekijätarve sekä kasvanut työvoimareservi on parantanut väliaikaisesti työvoiman saatavuutta, mutta osaajapula pahenee jälleen talouden elpyessä ja runsaiden eläköitymisten jatkuessa. Maahanmuutto ja maakunnan osaamistason kehittäminen ovat edelleen välttämättömiä alueen kasvun ja esimerkiksi investointien toteutumisen kannalta. 

KEHA-keskuksen 6.5.2026 julkistama ”Alueelliset kehitysnäkymät” -raportti sisältää Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen laatiman katsauksen alueen päätoimialojen ja työmarkkinoiden tilanteesta ja näkymistä mainituissa maakunnissa. Raportti löytyy osoitteesta https://www.doria.fi/handle/10024/194640. Katsauksen valmistelussa hyödynnetään mm. tilastoja, talous- ja suhdanneraportteja sekä keväällä koottua asiantuntijatietoa.