Turun kaupungin varhaisinta historiaa tutkitaan kesäkuussa Koroisten arkeologisissa kaivauksissa
7.5.2026 08:00:00 EEST | Turun yliopisto | Tiedote
Alueelta on löydetty merkkejä jopa rautakautisesta asutuksesta ja viikinkiaikaisista haudoista, mutta aiempi analyysi on jäänyt niukaksi. Arkeologian harrastajilla on mahdollisuus osallistua kaivauksiin Koroisten piispantilan alueella. Kurssin järjestää Turun yliopiston arkeologian oppiaine yhdessä Svenska folkskolans vänner -yhdistyksen kanssa.
Perinteisen historiakäsityksen mukaan Suomen piispanistuin siirrettiin Nousiaisista Koroisiin vuonna 1229. Turun 800-vuotisen historian lasketaan alkaneen tästä.
– Koroistenniemen piispankirkon raunioita on tutkittu paljon, mutta viereinen piispantila tai -kartano on jäänyt vähälle huomiolle. Tätä Turun vanhimman historian aukkoa koetetaan täyttää kesäkuussa 2026 tehtävien arkeologisten kaivausten avulla, kertoo arkeologian professori Georg Haggren.
Arkeologian harrastajilla on mahdollisuus osallistua kaivauksiin Koroisten piispantilan alueella. Kurssin järjestää Turun yliopiston arkeologian oppiaine yhdessä Svenska folkskolans vänner -yhdistyksen (SFV) kanssa.
Suomen ensimmäinen kirkollinen keskus perustettiin Turun Koroistenniemelle, jossa 1200-luvulla sijaitsi piispankirkko ja residenssi. 1300-luvun alussa piispanistuin siirrettiin vasta perustettuun Turun kaupunkiin.
Linnoitettu niemi autioitui viimeistään 1400-luvun alussa, mutta sen ulkopuolella toimi edelleen piispantila tai -kartano.
Koroisten tilan ympäristössä on tehty arkeologisia tutkimuksia 1970-luvulla. Tuolloin löytyi merkkejä keskiaikaisesta ja jopa rautakautisesta asutuksesta, viikinkiaikaisista haudoista, metallikäsityöläisyydestä sekä muuratusta, keskiaikaisesta kivitalosta.
– Puoli vuosisataa sitten tehtyjen kenttätöiden analyysi on jäänyt niukaksi. Vuoden 2026 kaivaustutkimusten tarkoitus on selvittää tilan puutarhan alueella sijaitsevan kivitalon historiaa, ja sitä onko alueella säilynyt merkkejä rautakautisesta toiminnasta, Haggren sanoo.
Kaivaukset Koroisten piispantilan alueella kestävät kaksi viikkoa ja koostuvat kahdesta viikon mittaisesta kurssista (1.-5.6 ja 8.-12.6). Osallistujat pääsevät tutustumaan keskiajan- ja rautakauden tutkimukseen ja tutkia myös itse! Opetus kurssilla on ensisijaisesti ruotsiksi, mutta kieli ei ole este osallistumiselle. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 15.5.2026. Lisätietoja SFV:n sivuilla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Georg HaggrenArkeologian professori
Puh:+358 50 322 7136georg.haggren@utu.fiTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleKuvat
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Uusi roolipeli herättää historian henkiin – eläydy keskiajan alkemistien, astrologien ja magian harjoittajien rooliin6.5.2026 14:19:58 EEST | Tiedote
Koneen Säätiön rahoittamassa Tieteen ja taikuuden rajamailla -tutkimushankkeessa on kehitetty peli, jossa pääsee asettumaan keskiajan ja uuden ajan alun alkemistien, astrologien ja magian harjoittajien rooliin. Peliasetelmat perustuvat historiallisiin esikuviin.
Neljä tutkimusta, neljä tarinaa – Turun yliopiston väitöskirjatutkijat kertovat tutkimusaiheistaan ja tutkijan arjesta 13.5.6.5.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Neljä Turun yliopiston väitöskirjatutkijaa kertoo omasta tutkimuksestaan ja urastaan tutkijana kaikille avoimessa tilaisuudessa. Ilmoittaudu mukaan 12. toukokuuta mennessä.
Maaperän mikrobit voivat selittää komealupiinin leviämismenestystä Suomessa6.5.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksessa havaittiin, että suomalainen maaperämikrobisto hyödytti lupiinia enemmän kuin alkuperäisalueen mikrobisto. Kasville hyödylliset mikrobit maaperässä saattavat olla yksi syy vieraslajin tehokkaalle leviämiselle uudella alueella.
Väitös: Naiset pääsivät kunnolla mukaan kilpaurheiluun Suomessa vasta 1900-luvun viimeisellä neljänneksellä5.5.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Urheilupiireissä ja jopa naisten omissa liikuntajärjestöissä naisille suositeltiin pitkään pääasiassa esteettisiä, naisellisina pidettyjä lajeja, sanoo kulttuurihistorian väitöskirjatutkija Seppo Heikkinen. Urheilumenestyksen merkitys Suomen kansallisen identiteetin kehitykselle on tunnustettu, mutta 1900-luvun alun menestys oli pääosin miesten voittokulkua.
Tutustu Turun yliopiston uusiin professoreihin – tervetuloa kuuntelemaan professoriluentoja 12.5.5.5.2026 09:30:00 EEST | Tiedote
Turun yliopiston uudet professorit esittäytyvät ja kertovat tutkimusaiheistaan yleistajuisesti professoriluennoilla, jotka pidetään tiistaina 12. toukokuuta klo 17.15 Yliopistonmäellä Turun yliopiston päärakennuksessa ja Naturassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme