Kevätkylvöt hyvässä vauhdissa

Ensimmäisiä kevätkylvöjä päästiin aloittamaan huhtikuun puolessa välissä suotuisimmilla alueilla Etelä- Suomessa. Laajemmin kylvötyöt käynnistyivät vappuviikolla ja ne ovat sujuneet rivakasti poutaisen sään ansiosta. Kevättöihin on päästy tai päästään koko maassa normaalia aikaisemmin lumien tavallista nopeamman sulamisen vuoksi. Pellot ovat kuivuneet pinnasta, mutta syvemmällä maassa on ollut kuitenkin vielä märkää ja kylmää. Osalla alueista kylvöjä ei ole päästy aloittamaan peltojen hitaan kuivumisen takia ja paikoin pelloilla on vielä ollut routaa. Toisaalta taas uhkana on peltojen liika kuivuminen, kun kevät on ollut hyvin kuiva.

Kylvöistä on tähän mennessä tehty keskimäärin 15 %. Pisimmällä kylvöt ovat Etelä-Suomessa, jossa noin 60 % kylvöistä on saatu valmiiksi. Ensimmäiset kylvökset ovat oraalla, mutta orastuminen on ollut hidasta matalien lämpötilojen takia. Pohjois-Suomessa kylvöjä ei ole vielä aloitettu tai ne ovat aivan alussa, ja laajemmin kylvötöihin päästään siellä ensi ja seuraavan viikon aikana.

Varhaisperunan istutukset on saatu valmiiksi huhtikuun puolella. Viileä sää ja kylmät yöt ovat hidastaneet perunan kehitystä, mutta toiveissa on saada ensimmäisiä uusia perunoita tarjolle koulujen päättäjäisiin. Kesä- ja talviperunan istutuksia aloitetaan tällä ja ensi viikolla.

Syyskasvien talvehtiminen pääosin onnistunut

Syysviljojen, nurmien ja kuminan talvehtiminen näyttää onnistuneen pääosin hyvin eri puolilla Suomea kovasta pakkastalvesta huolimatta. Paikoin syysvehnä- ja ruiskasvustoissa on aukkoja tai ne ovat harvoja. Syysvehnä on kärsinyt ruista pahemmin, ja etenkin Satakunnassa, Hämeessä ja Pohjanmaalla on ilmennyt pahoja talvivaurioita. Syysviljojen ja nurmien kasvuun lähtö on ollut hidasta viileän sään, yöpakkasten ja kuivuuden takia.

Syysöljykasveilla talvituhoja on havaittu syysviljoja enemmän ja paikoitellen kasvustot ovat joko tuhoutuneet täysin tai jääneet hyvin harvoiksi. Vaihtelu talvehtimisen onnistumisessa on ollut suurta samankin alueen sisällä. Eniten talvituhoja on alueilla, joilla suojaava lumipeite oli ohut.

Syyskylvöisten kasvien osuus Suomen kokonaisviljelyalasta on varsin pieni, noin 5 %. Syysvehnän kylvöala viime syksynä oli Luonnonvarakeskuksen tietojen mukaan 65 000 hehtaaria, rukiin 22 200 hehtaaria, syysruisvehnän 9 800 hehtaaria ja syysöljykasvien 7 100 hehtaaria. Syyskylvöisten kasvien satopotentiaali on kevätkylvöisiin nähden paljon isompi, ja ne ovat hyviä kasveja lisäämään peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja vähentämään paljaan maan aikaa, eroosioriskiä ja ravinteiden huuhtoutumista. Niiden viljelyn laajentumista vähentää juuri epävarmuus talvehtimisessa Suomen olosuhteissa.

Rypsin ja herneen viljelyalat kasvamassa

Viljelysuunnitelmien perusteella kevätrypsin ja herneen viljely on lisääntymässä eniten, noin 5–20 % edellisvuoteen nähden. Myös kuminan, kevätrapsin ja härkäpavun viljely lisääntyy hieman. Selvästi eniten on kuitenkin kiinnostusta viherlannoitusnurmien ja maanparannuskasvien lisäämiseen viljelykiertoon, ja niiden alat lisääntyvät arvioiden mukaan 10–50 % edellisvuoteen nähden. Tätä muutosta selittää viljan tämänhetkinen heikko markkinahinta ja voimakkaasti kasvaneet tuotantokustannukset, mitkä vievät viljantuotannon taloudellisen tuloksen pahoin tappiolle. Viljan viljelyä korvataan siksi muilla, vähemmän tuotantopanoksia, kuten lannoitusta, vaativilla kasveilla. Kevätviljojen kylvöalat ovat arvioiden mukaan vähenemässä noin 5–20 % koko maassa, ja eniten vähenee rehuohran viljely.

Kevätkylvöjä varjostavat Lähi-idän sodan takia nousseet ja todennäköisesti edelleen nousevat polttoöljyn ja lannoitteiden hinnat jo nykyisten korkeiden tuotantopanoshintojen päälle. Maatalousyrittäjät joutuvat nyt punnitsemaan tarkoin, miten tuotantopanosten käyttöä optimoidaan, mille kasveille ja peltolohkoille ne kohdennetaan ja säästetäänkö osa tälle vuodelle hankituista lannoitteista seuraavalle kasvukaudelle.

Vihannesten kylvöt ja istutukset pitkällä

Avomaan vihannesten kylvöt ja istutukset on jo osin tehty, etenkin porkkanan, sipulin ja kaalin osalta. Parsakausi on alkanut maamme lounaisosissa. Avomaan puutarhakasvien viljelyssä on huolena kuivuus ja tilanne näyttää vaikealta näin heti kasvukauden alussa. Istutettuja kaalin taimia on jo jouduttu kastelemaan kuivuuden vuoksi. Monella viljelmällä on myös huoli hallantorjunta- ja kasteluveden saannista, kun etenkin joki- ja järvivesien pinnat ovat poikkeuksellisen alhaalla.   

Kasvukausi on niin alussa, että varmuudella ei voida vielä sanoa, miten marja- ja hedelmäkasvustot ovat talvehtineet. Paikoitellen on havaintoja runsaasta myyräkannasta. Mansikkakasvustot ovat kuitenkin lähteneet kasvuun tavallista aikaisemmin, varsinkin Itä-Suomessa. Kasvustoja on suojattu harsoilla, mikä on samalla jouduttanut kasvua. Kasvihuoneista on jo saatu poimittua ensimmäisiä mansikoita myyntiin. Myös tunneliviljelmillä mansikat ovat kypsymässä. Herukoiden kukkasilmut ovat avautuneet maan etelä- ja keskiosissa.

Lisätietoja

Kasvutilannekatsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antavat peltoviljelyn osalta Sari Peltonen, puh. 050 341 4406, sari.peltonen@proagria.fi ja puutarhakasvien osalta Arto Vuollet, puh. 050 476 1180, arto.vuollet@slf.fi.

Kasvutilannekatsaukset ovat luettavissa myös osoitteessa www.proagria.fi/ajankohtaista.

Seuraavat tiedotteet julkaistaan torstaisin 28.5., 11.6., 24.6. (poikkeuksellisesti keskiviikko)

Heinäkuussa tauko, jonka jälkeen julkaistaan tiedote elokuussa 20.8. ja viimeinen syyskuussa 24.9. 

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta paikallisilta ProAgria Keskuksilta:

ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Juha-Matti Toppari 043 8252 806, nurmet Sari Vallinhovi 0400 764 217

ProAgria Etelä-Savo, Atso Mehto 050 468 0454, Ainomaria Räisänen 050 440 6524

ProAgria Etelä-Suomi

Etelä-Karjala, Anne Tolonen 050 302 4670, nurmet Asko Laapas 040 721 9991

Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450

Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Netta Leppäranta 040 537 3453

Pirkanmaa, Tuomas Granni 0400 859 399

Päijät-Häme, Raita Laaksonen 041 730 7059, Olli Suntiola 040 769 7009

Uusimaa, Marko Sairasalo 041 731 4230, Tiia Vilkman 050 599 9349

Erikoiskasvit, avomaan puutarhakasvit, Marja Kallela 040 513 3118

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Nora Lindroos 040 565 7244, varahenkilö Peter Fritzén 0400 688 507

ProAgria Itä-Suomi

Kainuu, Maarit Partanen 050 350 9252

Pohjois-Karjala ja Joensuun seutu, Suvi Myller 0403012402, Pielisen alue Kati Ronkainen 040 301 2462, puutarha Päivi Turunen 040 301 2452

Pohjois-Savo, Roni Riekki 040 179 5001, Jukka Hiltunen 0400 209 707, puutarha Henriikka Niiro 0400 375 584

ProAgria Keski-Pohjanmaa, Ville Myllylä 050 598 7228, varahenkilö Riikka Rinta-aho 040 523 4116

ProAgria Keski-Suomi, Lauri Lehtilä 040 587 3245, Hanna-Maria Laukkanen 043 826 9715, Jarkko Nurminen 043 826 9719, Eeva-Liisa Neuvonen 0400 747 289, puutarha Marjo Marttinen 0400 648 275

ProAgria Länsi-Suomi

Etelä-Satakunta, Juho Moisio 0400 838924

Pohjois-Satakunta, Elisa Kivioja 050 5412042

Varsinais-Suomi Jarmo Pirhonen 050 569 6885

nurmet Jarkko Storberg 0400 849 992, puutarha Marja Nevalainen 040 5919 489

ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Emil Hästbacka, 044 4314 212, varahenkilö Johan Holmström 050 464 3270

ProAgria Pohjois-Suomi

Pohjois-Pohjanmaa, nurmet ja luomu Olli Valtonen, 040 735 5519, nurmet Henna Lehtosaari-Vähäkuopus 041 730 8242, Anniina Säisä 043 826 6492, Marika Sohlo 043 8266 494

Lappi, Enni Ylitalo 050 465 9364, Heta Ylijääskö 050 468 7766

ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Fredrik Svanberg 0457 345 7780, puutarha Pernilla Gabrielsson 0457 382 3070

ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga 050 911 5920