Kasvu syntyy osaamisesta – kohti kestävää talous- ja yhteiskuntakehitystä

Kasvukeskusten kyky kouluttaa riittävästi osaajia ratkaisee Suomen talouskasvun edellytykset. Kyse ei ole pelkästään koulutuspolitiikan kysymyksestä, vaan laajemmin elinvoiman, kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden turvaamisesta. Koulutusjärjestelmän tulee pystyä vastaamaan nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin tilanteessa, jossa työn murros, teknologinen kehitys ja väestörakenteen muutokset muokkaavat työmarkkinoita nopealla vauhdilla.

Osaajapula kasvun pullonkaulana

Kasvukeskuksissa koulutuspaikkojen kysyntä kasvaa jatkuvasti, mutta järjestelmän rahoitus- ja ohjausmallit eivät pysy kehityksen perässä. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa juuri niillä alueilla, joissa syntyy eniten uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja, kärsitään osaajapulasta. Se on paradoksi, joka hidastaa koko kansantalouden kasvua. ”Ammatillisen koulutuksen rahoituksen pitäisi kohdistua sinne, missä on koulutettavia ja työelämätarvetta, eli kasvukeskusten pitäisi olla keskeisemmässä roolissa. Samalla ammatillisen koulutuksen uudistaminen työelämälähtöisemmäksi tukee nopeaa reagointia muuttuviin osaamistarpeisiin.” (Johtaja Kirsi Viskari Tampereen seudun ammattiopisto Tredu)

Ratkaisuksi tarvitaan pitkäjänteistä ja ennakoivaa rahoituspolitiikkaa. Korkeakoulujen resursoinnin vahvistaminen on keskeistä koko Suomen osaamispohjan turvaamiseksi. Samalla koulutuksen kohdentamisessa on tärkeää huomioida, missä kysyntä ja vaikuttavuus ovat suurimmat.

”Hakijapaine kohdistuu selvästi suuriin yliopistoihin ja erityisesti Tampereen korkeakoulukokonaisuuteen. Resursointia aloituspaikkoihin tulisi lisätä sinne, missä ensisijaisten hakijoiden määrä suhteessa aloituspaikkoihin on korkea, jotta koulutus vastaa paremmin todellista kysyntää ja tukee kestävää kasvua koko maassa.” (Rehtori Keijo Hämäläinen Tampereen yliopisto)

Jatkuva oppiminen – uusi normaali

Perinteinen ajatus koulutuksesta elämän alkuvaiheen investointina ei enää riitä. Työurat pirstaloituvat, ja osaamisen päivittäminen on jatkuvaa. Siksi jatkuvan oppimisen rakenteet ja rahoitusmallit ovat keskeisessä roolissa.

Jatkuva oppiminen ei kuitenkaan saa jäädä pelkästään yksilön vastuulle. Tarvitaan järjestelmä, joka tukee uudelleenkouluttautumista, mahdollistaa joustavat siirtymät koulutukseen ja yhdistää työelämän sekä oppilaitokset tiiviimmin toisiinsa. Tämä on erityisen tärkeää aloilla, joilla teknologinen kehitys muuttaa työn sisältöä nopeasti. ”Työuranaikainen oppiminen ja usein myös uuden ammatin opiskelu alanvaihdon mahdollistamiseksi yleistyy. Tähän tarvitaan toimiva, työllisyyttä tukeva jatkuvan oppimisen rahoitusmalli”. (Rehtori Jarno Tuimala, Tampereen aikuiskoulutuskeskus TAKK)

Kansainväliset osaajat osana ratkaisua

Kotimainen koulutus ei yksin riitä vastaamaan kasvavaan työvoimatarpeeseen. Siksi työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton sujuvoittaminen on keskeinen osa ratkaisua. Kansainväliset osaajat paitsi täydentävät rakenteellista työvoimavajetta, tuovat myös uusia näkökulmia, verkostoja ja mahdollisuuksia kansainvälistyä.

Avainkysymys on onnistunut kiinnittyminen Suomeen. Kielitaito, työelämäyhteydet ja sujuvat lupaprosessit ratkaisevat, jäävätkö osaajat pysyvästi osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Kilpailu on globaalia, Suomen on kyettävä tarjoamaan houkutteleva ja toimiva kokonaisuus. ”Kolmansista maista tulevien tilauskoulutuksen lisääminen on osaratkaisu rakenteellisen työvoimapulan helpottamiseksi. Vastuullisen tilauskoulutuksen kehittäminen edellyttää kysyntälähtöistä lähestymistapaa ja sopimuksellisuutta.” (Kuntayhtymänjohtaja Antti Lahti, koulutuskuntayhtymä SASKY)

Osaaminen kilpailukyvyn ytimessä

“Maailmaa muuttavat osaajat” ei ole pelkkä iskulause, se on strateginen suunta. Osaaminen on keskeisin tekijä, joka määrittää Suomen aseman globaalissa taloudessa. Se vaikuttaa suoraan yritysten investointipäätöksiin, innovaatioiden syntyyn ja yhteiskunnan kykyyn vastata tulevaisuuden haasteisiin.

Pirkanmaan viesti on selvä, kasvukeskukset ovat koko Suomen kasvun moottoreita. Kun niiden osaajatarpeisiin vastataan, vaikutukset ulottuvat koko maahan. Osaajapolitiikka ei ole alueellinen erityiskysymys, vaan kansallinen menestystekijä.