Suomalaiset pääomasijoitusrahastot tuottavat talouden vastatuulista huolimatta

Haastavien vuosien jälkeen suomalaisten venture capital -rahastojen kokonaistuotot ovat kääntyneet kasvuun. Vanhempien VC-rahastojen (2009–2015) kokonaistuotto (TVPI) nousi 2,9-kertaiseksi ja uudempien VC-rahastojen (2016–2021) 1,3-kertaiseksi.

”Kokonaistuottojen kasvu kertoo siitä, että rahastojen salkuissa olevien yhtiöiden jatkosijoituskierrokset ovat lisääntyneet. Tämä antaa positiivisen signaalin siitä, että salkkuyhtiöt ovat onnistuneet keräämään uutta rahoitusta ja kasvavat”, kertoo Tapio Parkkonen, selvityksestä vastannut Tesin sijoitusanalyytikko.

Sen sijaan rahastojen vuosikorjattu tuotto (IRR) pysyi vanhemmissa rahastoissa viime vuoden tasolla, 18 prosentissa, ja uudempien rahastojen laski hieman, 6,5 prosenttiin. Realisoituneissa pääomien palautuksissa (DPI) suomalaisten rahastojen tuotot ovat puolestaan painuneet jonkin verran eurooppalaisiin verrokkeihin verrattuna.

”Vuosikorjattujen ja realisoitujen tuottojen vaatimattomampi kehitys voi haastavan irtautumismarkkinan lisäksi johtua osittain siitä, ettei hyvistä salkkuyrityksistä haluta irtautua liian aikaisin, vaan haastavassa markkinassa on keskitytty yrityksen kasvuun ja arvon kehitykseen. Viime vuonna on nähty useita suuria rahoituskierroksia, ja useamman yhtiön arvo on noussut merkittävästi” Parkkonen arvioi.

Haastavasta tilanteesta huolimatta vanhemmat venture capital -rahastot tuottavat edelleen hyvin sekä verrattuna eurooppalaisiin verrokkeihin että pörssiin. Eurooppalaisiin verrokkeihin verrattuna yli puolet suomalaisista rahastoista sijoittuu edelleen ylimpään tuottokvartiiliin. Helsingin pörssin vahvasta vuodesta huolimatta ylimpään tuottokvartiiliin kuuluvat venture capital -rahastot tuottavat edelleen 2,5-kertaisesti siihen verrattuna.

”Tietynlainen polarisoituminen on näkyvissä: parhaat rahastot tuottavat vielä aiempaa paremmin, ja ero heikoimmin tuottaviin on kasvanut”, Parkkonen jatkaa.

Uudempien venture capital -rahastojen tuotot puolestaan ovat vielä vaatimattomia. Otoksessa kuitenkin painottuvat uudet rahastot, jotka ovat vielä sijoitusperiodillaan, eli arvonluonti on vielä varhaisessa vaiheessa. Uusimmat, vuoden 2021 rahastot, korostuvat otoksessa.

Buyout- ja growth-rahastoilta vakaita tuottoja ja onnistuneita irtautumisia

Vakiintuneempiin kasvuyrityksiin sijoittavien buyout- ja growth-rahastojen tuotot näyttävät hyviltä: Vanhemmat suomalaiset buyout- ja growth -rahastot (2009–2015) ovat lähes kokonaan realisoituja, ja niiden vuosikorjatut tuotot asettuvat 16 prosenttiin.

Buyout- ja growth-rahastojen kokonaistuotto on pysynyt vakaana ja irtautumisia on tehty tasaisesti haastavasta yrityskauppamarkkinasta huolimatta. Suomalaisten rahastojen kohdeyhtiöt ovat tyypillisesti pienempiä kuin eurooppalaisilla verrokeilla, mikä on saattanut osaltaan helpottaa irtautumisia. Toiselle sijoittajalle myyminen on nostanut suosiotaan irtautumiskanavana.

Uudet buyout & growth -rahastot (2016–2021) jatkavat haastavasta markkinatilanteesta huolimatta positiivista kehitystä. Eurooppalaiseen vertailuryhmään nähden kehitys on ollut myönteistä kokonaistuoton (TVPI) ja realisoituneiden pääomien palautusten suhteen, ja yhä suurempi osa rahastoista sijoittuu ylimpiin tuottokvartiileihin.

Vuosikorjattujen tuottojen (IRR) vertailussa alemmat tuottokvartiilit ovat kuitenkin yliedustettuja. Tämä kertoo siitä, että eurooppalaiset verrokit ovat onnistuneet tekemään tuottoa suomalaisia buyout- ja growth-rahastoja tehokkaammin, eli lyhyemmällä aikavälillä.

”Suomalaiset buyout- ja growth-sijoittajat sijoittavat pääosin kotimaisiin yrityksiin, ja esimerkiksi rakennussektorin ja kuluttajakysynnän ollessa kovilla myös niihin sijoittaneiden rahastojen tuottokehitys on vähintään hidastunut””, kommentoi Samuel Wendelin, Tesin rahastosijoituksista vastaava johtaja.

”Yleisesti ottaen voi sanoa, että Suomen kasvuyrityskenttä on vetovoimainen, ja se näkyy positiivisesti kotimaisten rahastojen tuotoissa. Jatkossa suomalaisten yritysten menestykseen vaikuttaa voimakkaasti tekoälyn hyödyntäminen liiketoiminnan kasvattamisessa. Ne pääomasijoittajat, jotka voivat tukea salkkuyhtiöitään muutoksessa, ovat tällä hetkellä vahvoilla”, Wendelin päättää.

Tutustu selvitykseen (englanniksi) täällä.

Selvityksestä: 

Vertailussa rahastojen kutsumat ja palauttamat pääomat sekä realisoimaton arvo on indeksoitu pörssiin tapahtumien arvopäivinä. Vertailuindeksinä on käytetty Helsingin pörssin OMXHG-kokonaistuottoindeksiä, STOXX® Europe 600 Technology -indeksiä ja OMX NORDIC Small Cap -indeksiä.

Selvitys on laaja ja kattaa käytännössä kaikki suomalaiset pääomasijoitusrahastot. Siinä tarkastellaan erikseen startupeihin sijoittavia venture capital -rahastoja ja vakiintuneempiin kasvuyrityksiin sijoittavia buyout- ja growth-rahastoja. Lisäksi rahastot jaettiin molemmissa ryhmissä vielä kahteen eri ikäryhmään: vuosina 2009–2015 toimintansa aloittaneisiin ja vuosina 2016–2021 toimintansa aloittaneisiin. Uudempien rahastojen tuottoja tarkasteltiin tässä tutkimuksessa neljättä kertaa. Tämän selvityksen luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien lukujen kanssa, sillä tähän tutkimukseen on otettu mukaan myös vuoden 2021 rahastot.

Selvityksessä on mukana 53 suomalaista rahastoa, joista buyout- ja growth-rahastoja oli 28 kappaletta ja venture capital -rahastoja 25 kappaletta. Vanhempia (2009–2015) rahastoja tutkimuksessa on 19 kappaletta ja uudempia (2016–2021) 34 kappaletta. Kerättyjä varoja näillä kaikilla rahastoilla on yhteensä noin 5,3 miljardia euroa. 

Tuottotutkimus tarkastelee suomalaisen pääomasijoitusmarkkinan tuottotilannetta vuoden 2025 lopussa.