Tuore kysely osoittaa: Munasarjasyövän diagnosoinnissa merkittäviä viiveitä

Maailman munasarjasyöpäpäivää vietetään vuosittain 8. toukokuuta. Munasarjasyöpään sairastuu noin 550 naista vuodessa.

Suomen Gynekologiset Syöpäpotilaat ry kartoitti munasarjasyöpään sairastuneiden kokemuksia hoitoonpääsystä vuoden vaihteessa 2025–2026. Keskeisenä tuloksena nousivat esiin ääripäät. 30 prosenttia oli saanut diagnoosin alle kahdessa viikossa ensimmäisestä hoitokäynnistä. Vastaavasti 24 prosenttia oli odottanut diagnoosia yli 11 viikkoa. Avovastauksissa useat vastaajat kertoivat jopa vuoden tai kahden viiveistä diagnosoinnissa.

– Tällainen vaihtelu diagnoosin saamisessa on hälyttävää. Tiedetään, että naisten terveys on alitutkittua ja alidiagnosoitua. Tätä myös kyselyn vastaukset osaltaan alleviivaavat. Lähes 20 prosenttia kertoi, ettei saanut ensimmäisellä hoitokontaktillaan minkäänlaista apua, vaan joutui palaamaan tai ottamaan yhteyttä toiseen hoitoyksikköön, jotta oireita tutkittaisiin tarkemmin, Suomen Gynekologiset Syöpäpotilaat ry:n puheenjohtaja Taru Salovaara harmittelee.

Vaikka munasarjasyövän osuus gynekologisista syövistä on alle 30 prosenttia, se aiheuttaa puolet gynekologisista syöpäkuolemista. Munasarjasyöpä voi olla aluksi täysin oireeton ja usein se todetaankin vasta levinneessä vaiheessa. Lisäksi munasarjasyöpä uusiutuu herkästi.

Munasarjasyövän salakavaluutta kuvastaa se, että kyselyyn vastanneista 16 prosenttia kertoi päivystyksen olleen ensikontakti oireiden ilmettyä. Lisäksi 28 prosentilla ei ollut lainkaan oireita ennen syöpädiagnoosia.

– Myös omalla kohdallani munasarjasyöpä löydettiin sattumalta. Minulla ei ollut oireita ja elin normaalia aktiivista elämää. Aluksi löydöstä luultiin hyvänlaatuiseksi kystaksi, mutta patologin vastaukset osoittivatkin, että kyseessä on harvinainen munasarjasyöpä. Vaikka kasvain oli nyrkinkokoinen, en ollut tuntenut mitään. Munasarjasyöpä siis todellakin voi olla pitkään oireeton, Suomen Gynekologiset Syöpäpotilaat ry:n varapuheenjohtaja Eva-Maria Strömsholm kertaa omaa sairastumistaan.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa syöpä todetaan, sitä parempi on sen ennuste. Varhainen toteaminen on nostettu myös yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi viime syksynä julkaistussa kansallisessa syöpästrategiassa. Erityisen tärkeä rooli on perusterveydenhuollolla, sillä kyselyn mukaan 45 prosentilla ensimmäinen kontakti oli perusterveydenhuollossa.

– Toisin kuin joskus virheellisesti luullaan, kohdunkaulansyövän seulonta ei poissulje muiden gynekologisten syöpien mahdollisuutta. Koska munasarjasyövän tyypilliset ensioireet, kuten vatsan turvotus, vatsakivut, täyteläisyyden tunne ja ruokahaluttomuus ovat melko yleisluontoisia, olisi erityisen tärkeää vahvistaa perusterveydenhuollon osaamista syövän ensioireiden tunnistamisessa, Salovaara ja Strömsholm painottavat.

Viime vuosien aikana munasarjasyövän hoitotulokset ovat kuitenkin parantuneet kohdennettujen hoitojen ansiosta. Tämä antaa toivoa potilaille.

Suomen Gynekologiset Syöpäpotilaat ry:n järjestämässä maailman munasarjasyöpäpäivän webinaarissa perjantaina 8.5. klo 8.30–10.30 Kun diagnoosi muuttaa kaiken – munasarjasyövän hoito nyt ja tulevaisuudessa keskustellaan munasarjasyövän tutkimuksesta, potilaan hoitopolusta sekä munasarjasyöpään sairastuneiden omista kokemuksista. Tilaisuus on toteutettu lääkeyhtiö Abbvien ja AstraZenecan tuella. Sitä voi seurata linkin kautta.

Suomen Gynekologiset Syöpäpotilaat ry toteutti kyselyn munasarjasyöpäpotilaiden hoitoonpääsystä ja hoidon saatavuudesta vuoden vaihteessa 2025–2026. Sama kysely toteutettiin myös muissa Pohjoismaissa. Vertailutietoa eri maiden välisistä eroista saadaan loppuvuoden aikana. Suomessa kyselyyn vastasi yhteensä 153 munasarjasyöpään sairastunutta.