Punkkipankki-puutiaiskeräys on lähtenyt ryminällä käyntiin – erityisesti taigapunkit ovat nyt liikkeellä

7.5.2026 12:23:36 EEST | Turun yliopisto | Tiedote

Jaa

Suomalaiset ovat lähettäneet kevään aikana jo lähes 3000 puutiaista tutkittavaksi Turun yliopistoon. Etenkin taigapunkkeja tuntuu olevan paljon liikkeellä, mutta niiden aktiivisuuden odotetaan laskevan juhannuksen jälkeen. Tutkijat toivovat lisää näytteitä etenkin Etelä-Savosta, Etelä-Karjalasta, Kymenlaaksosta ja Satakunnasta vielä ennen kesäkuun loppua.

Mikroskoopin läpi näkyvä suurennos taigapunkista — Mikroskoopissa näkyvä Siperianpuutiainen eli taigapunkki (Ixodes persulcatus). **Kuva: João Fonseca Lucas Turun yliopisto**

Vuoden alussa käynnistetty Turun yliopiston Punkkipankki-keräyshanke on lähtenyt vauhdilla käyntiin.

Vuoden 2026 loppuun asti kestävän keräyksen aikana kansalaisia pyydetään lähettämään löytämiään puutiaisia Turun yliopistolle kirjeitse. Ilmoituksia ja kirjeitä on alkanut tulla enenevissä määrin maaliskuun loppupuolelta lähtien. Punkkipankkiin on tallennettu jo lähes 3000 puutiaista.

– Tähän mennessä tulokset puutiaislajien esiintymisestä vastaavat pääpirteissään vuoden 2015 kansalaiskeräyksen tuloksia, joskin pienemmän mittakaavan muutokset selviävät vasta tarkempien tutkimusten jälkeen. Etenkin taigapunkkeja on ollut paljon liikkeellä ja niiden esiintymisessä on mahdollisesti tapahtunut muutoksia. Etelän puutiaiset heräävät vähän hitaammin kevääseen, joten niiden suhteen niin sanotut pahimmat ajat ovat vielä edessä, toteaa puutiaistutkija, dosentti Jani Sormunen.

Pino%20valkoisia%20kirjekuoria%20puisella%20p%F6yd%E4ll%E4 — Suomalaiset ovat lähteneet aktiivisesti mukaan puutiaiskeräykseen. Lähetyksiä toimitetaan yliopistolle kahdesti viikossa, ja torstaiaamuna 7.5. yliopistolle saapui käsiteltäväksi kevään tähänastinen ennätys, 163 punkkilähetystä. **Kuva: João Fonseca Lucas Turun yliopisto**

Suomessa tavataan taigapunkkeja ja puutiaisia, jotka levittävät samoja taudinaiheuttajia. Lajien aktiivisuuskausissa on kuitenkin havaittu eroja. Taigapunkit lähtevät liikkeelle heti lumien sulettua, mutta niiden aktiivisuus vähenee merkittävästi juhannuksen jälkeen, kun päivät lähtevät lyhenemään. Puutiaiset sen sijaan aktivoituvat vasta vähän korkeammissa lämpötiloissa keväisin, mutta jatkavat aktiivisuuttaan aina syys-lokakuulle.

Valkoisella%20taustalla%20rinnakkain%20kaksi%20Suomen%20aluetta%20esitt%E4v%E4%E4%20valkoista%20karttakuvaa%2C%20joista%20toiseen%20on%20merkitty%20taigapunkit%20punaisella%20pisteell%E4%20ja%20toiseen%20puutiaiset%20sinisell%E4%20pisteell%E4. — Suomalaiset ovat lähettäneet puutiaisia tutkijoille eri puolilta maata. Punaiset pisteet kuvaavat tutkijoille lähetettyjä taigapunkkeja ja niiden runsas määrä voi viitata lajin levinneisyydessä tapahtuneisiin muutoksiin. **Turun yliopisto**

Esimerkiksi Punkkilive-havaintopalveluun on ilmoitettu tämän vuoden aikana jo yli 14 000 havaintoa Pohjois-Pohjanmaan taigapunkkialueelta, kun taas Uudenmaan puutiaisalueelta havaintoja on noin 4000. Tilanne kuitenkin yleensä kääntyy päinvastaiseksi kesän edetessä syksyyn, kun puutiaiset jatkavat aktiivisuuttaan syys-lokakuulle eteläisessä Suomessa.

Punkkipankki-keräys on lähtenyt hyvin käyntiin valtaosassa maata, mutta joiltakin alueilta havaintoja on kertynyt odotettua vähemmän.

Tutkijat toivovatkin lisää näytteitä erityisesti Etelä-Savosta, Etelä-Karjalasta, Kymenlaaksosta sekä Satakunnasta. Myös Päijät-Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa asuvien toivotaan osallistuvan vielä kevään ja alkukesän aikana keräykseen.

Etenkin taigapunkkien osalta on tärkeää saada mahdollisimman paljon näytteitä ennen kesäkuun loppua, sillä myöhemmin ne eivät enää ole liikkeellä.

– Vähemmän ilmoituksia tuottaneiden maakuntien osalta on vaikea sanoa, onko kyse siitä, ettei puutiaisia ole havaittu, vai siitä, ettei keräys ole ihmisten tiedossa. Joka tapauksessa, toivomme aktiivista osallistumista etenkin niiltä alueilta, joilta ilmoituksia ei vielä hirveästi ole, jotta saamme myös taigapunkkien ja niiden kantamien taudinaiheuttajien esiintymisen kartoitettua mahdollisimman tarkasti, Sormunen sanoo.

Tutkija%20istuu%20ty%F6p%F6yd%E4n%20%E4%E4ress%E4%2C%20jolla%20on%20mikroskooppi%20ja%20pino%20punkkipankkiin%20l%E4hetettyj%E4%20kirjekuoria%2C%20eli%20punkkil%E4hetyksi%E4.%20Tutkijalla%20on%20k%E4dess%E4%20avattu%20foliopaketti%2C%20jonka%20sis%E4ll%E4%20on%20tutkijoille%20l%E4hetetty%20puutiainen — Projektitutkija Janne Sulku avaa kirjekuoret ja kerää niiden sisältämät puutiaiset mikroskoopin alle lajitunnistusta varten. **Turun yliopisto**

Tutkijalla%20on%20k%E4dess%E4%E4n%20n%E4yteputki%2C%20jonka%20sis%E4ll%E4%20n%E4kyy%20kookas%20verta%20imenyt%20punkki — Väitöskirjatutkija João Fonseca Lucas säilöö kerätyt puutiaiset myöhempiä laboratoriotutkimuksia varten. Näytteistä analysoidaan niiden mahdollisesti kantamia taudinaiheuttajia. Näyteputkilossa näkyvä puutiainen on poikkeuksellisen kookas ja selvästi verta imenyt. **Turun yliopisto**

Ohjeet Punkkipankki-keräykseen löytyvät osoitteesta punkkipankki.fi. Keräys on käynnissä vuoden loppuun saakka. Punkkipankki-hanketta rahoittaa Koneen Säätiö.

Lisätiedot

Tero Klemola, biologian laitos, Turun yliopisto, tero.klemola@utu.fi, 050 412 6599

Eero Vesterinen, biologian laitos, Turun yliopisto, ejvest@utu.fi, 040 740 2793

Jani Sormunen, biologian laitos, Turun yliopisto, jjtsor@utu.fi

Puutiaislähetyksiä saapuu Turun yliopistolle tiistaisin ja torstaisin. Media on tervetullut juttukeikalle paikanpäälle, kun lähetyksiä käsitellään.

Avainsanat

turun yliopisto

Kuvat

Pino valkoisia kirjekuoria puisella pöydällä — Suomalaiset ovat lähteneet aktiivisesti mukaan puutiaiskeräykseen. Lähetyksiä toimitetaan yliopistolle kahdesti viikossa, ja torstaiaamuna 7.5. yliopistolle saapui käsiteltäväksi kevään tähänastinen ennätys, 163 punkkilähetystä.

Pino valkoisia kirjekuoria puisella pöydällä. Kirjekuorissa lukee lähetysosoitteena punkkipankki — Punkkipankkikeräys lähti vauhdilla käyntiin heti puutiaisten lähdettyä liikkeelle. Jo huhtikuun puolivälissä lähetyksiä saapui vilkkaimpina päivinä yli 90.

Valkoisella taustalla rinnakkain kaksi Suomen aluetta esittävää valkoista karttakuvaa, joista toiseen on merkitty taigapunkit punaisella pisteellä ja toiseen puutiaiset sinisellä pisteellä. — Suomalaiset ovat lähettäneet puutiaisia tutkijoille eri puolilta maata. Punaiset pisteet kuvaavat tutkijoille lähetettyjä taigapunkkeja ja niiden runsas määrä voi viitata lajin levinneisyydessä tapahtuneisiin muutoksiin.

Tutkija istuu työpöydän ääressä, jolla on mikroskooppi ja pino punkkipankkiin lähetettyjä kirjekuoria, eli punkkilähetyksiä. Tutkijalla on kädessä avattu foliopaketti, jonka sisällä on tutkijoille lähetetty puutiainen — Projektitutkija Janne Sulku avaa kirjekuoret ja kerää niiden sisältämät puutiaiset mikroskoopin alle lajitunnistusta varten.

Tutkijalla on kädessään näyteputki, jonka sisällä näkyy kookas verta imenyt punkki — Väitöskirjatutkija João Fonseca Lucas säilöö kerätyt puutiaiset myöhempiä laboratoriotutkimuksia varten. Näytteistä analysoidaan niiden mahdollisesti kantamia taudinaiheuttajia. Näyteputkilossa näkyvä puutiainen on poikkeuksellisen kookas ja selvästi verta imenyt.

Linkit

Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.

Turun yliopiston mediatiedotteet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto

Nobelisti, professori Shimon Sakaguchi vierailee Turun yliopistossa7.5.2026 11:08:35 EEST | Tiedote

Vuonna 2025 lääketieteen Nobelilla palkittu professori Shimon Sakaguchi luennoi Turun yliopistossa 12. toukokuuta. Puheessaan hän käsittelee immuunijärjestelmän säätelyä ja sen merkitystä ihmisen terveydelle. Seminaari alkaa kello 12.30 BioCityn Presidentti-auditoriossa, Tykistökatu 6, ja se on avoin kaikille.

Turun kaupungin varhaisinta historiaa tutkitaan kesäkuussa Koroisten arkeologisissa kaivauksissa7.5.2026 08:00:00 EEST | Tiedote

Alueelta on löydetty merkkejä jopa rautakautisesta asutuksesta ja viikinkiaikaisista haudoista, mutta aiempi analyysi on jäänyt niukaksi. Arkeologian harrastajilla on mahdollisuus osallistua kaivauksiin Koroisten piispantilan alueella. Kurssin järjestää Turun yliopiston arkeologian oppiaine yhdessä Svenska folkskolans vänner -yhdistyksen kanssa.

Uusi roolipeli herättää historian henkiin – eläydy keskiajan alkemistien, astrologien ja magian harjoittajien rooliin6.5.2026 14:19:58 EEST | Tiedote

Koneen Säätiön rahoittamassa Tieteen ja taikuuden rajamailla -tutkimushankkeessa on kehitetty peli, jossa pääsee asettumaan keskiajan ja uuden ajan alun alkemistien, astrologien ja magian harjoittajien rooliin. Peliasetelmat perustuvat historiallisiin esikuviin.

Neljä tutkimusta, neljä tarinaa – Turun yliopiston väitöskirjatutkijat kertovat tutkimusaiheistaan ja tutkijan arjesta 13.5.6.5.2026 09:00:00 EEST | Tiedote

Neljä Turun yliopiston väitöskirjatutkijaa kertoo omasta tutkimuksestaan ja urastaan tutkijana kaikille avoimessa tilaisuudessa. Ilmoittaudu mukaan 12. toukokuuta mennessä.

Maaperän mikrobit voivat selittää komealupiinin leviämismenestystä Suomessa6.5.2026 07:30:00 EEST | Tiedote

Tutkimuksessa havaittiin, että suomalainen maaperämikrobisto hyödytti lupiinia enemmän kuin alkuperäisalueen mikrobisto. Kasville hyödylliset mikrobit maaperässä saattavat olla yksi syy vieraslajin tehokkaalle leviämiselle uudella alueella.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme