Nobelisti, professori Shimon Sakaguchi vierailee Turun yliopistossa
7.5.2026 11:08:35 EEST | Turun yliopisto | Tiedote
Vuonna 2025 lääketieteen Nobelilla palkittu professori Shimon Sakaguchi luennoi Turun yliopistossa 12. toukokuuta. Puheessaan hän käsittelee immuunijärjestelmän säätelyä ja sen merkitystä ihmisen terveydelle. Seminaari alkaa kello 12.30 BioCityn Presidentti-auditoriossa, Tykistökatu 6, ja se on avoin kaikille.
Professori Shimon Sakaguchi tunnetaan kansainvälisesti uraauurtavasta tutkimuksestaan immunologian alalla, erityisesti säätelijä-T- solujen löytämisestä ja niiden keskeisen roolin osoittamisesta immuunijärjestelmän tasapainon ylläpidossa.
Sakaguchin löydöt ovat johtaneet laajoihin kliinisiin tutkimuksiin, joissa etsitään uusia hoitokeinoja muun muassa syöpiin ja autoimmuunisairauksiin. Ensimmäinen tyypin 1 diabeteksen hoitoon tarkoitettu säätelijä-T-soluihin perustuva hoito on jo edennyt lääketutkimuksen ensimmäiseen vaiheeseen.
Sakaguchi toimii tällä hetkellä kunniaprofessorina Immunology Frontier Research Centerissä (IFReC) Osakan yliopistossa. Hän aloitti akateemisen uransa Kioton yliopistossa, josta hän valmistui lääketieteen tohtoriksi vuonna 1976 ja väitteli tohtoriksi vuonna 1982. Hän täydensi koulutustaan tutkijatohtorina Johns Hopkinsin ja Stanfordin yliopistoissa. Uransa alkuvaiheessa hän työskenteli Scripps Research Institutessa, minkä jälkeen hän palasi Japaniin johtamaan immunologian tutkimusta. Vuodesta 2011 lähtien hänen tutkimusryhmänsä on toiminut Osakan yliopistossa.
Shimon Sakaguchi on Turun yliopiston vieraileva professori. Vierailua isännöi professori, InFLAMES-ryhmänjohtaja Riitta Lahesmaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riitta LahesmaaTurun yliopisto, Turun biotiedekeskus, InFLAMES-lippulaiva
Puh:+358 29 450 2415Puh:+358 40 718 4813riitta.lahesmaa@utu.fiTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleKuvat
Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Turun kaupungin varhaisinta historiaa tutkitaan kesäkuussa Koroisten arkeologisissa kaivauksissa7.5.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Alueelta on löydetty merkkejä jopa rautakautisesta asutuksesta ja viikinkiaikaisista haudoista, mutta aiempi analyysi on jäänyt niukaksi. Arkeologian harrastajilla on mahdollisuus osallistua kaivauksiin Koroisten piispantilan alueella. Kurssin järjestää Turun yliopiston arkeologian oppiaine yhdessä Svenska folkskolans vänner -yhdistyksen kanssa.
Uusi roolipeli herättää historian henkiin – eläydy keskiajan alkemistien, astrologien ja magian harjoittajien rooliin6.5.2026 14:19:58 EEST | Tiedote
Koneen Säätiön rahoittamassa Tieteen ja taikuuden rajamailla -tutkimushankkeessa on kehitetty peli, jossa pääsee asettumaan keskiajan ja uuden ajan alun alkemistien, astrologien ja magian harjoittajien rooliin. Peliasetelmat perustuvat historiallisiin esikuviin.
Neljä tutkimusta, neljä tarinaa – Turun yliopiston väitöskirjatutkijat kertovat tutkimusaiheistaan ja tutkijan arjesta 13.5.6.5.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Neljä Turun yliopiston väitöskirjatutkijaa kertoo omasta tutkimuksestaan ja urastaan tutkijana kaikille avoimessa tilaisuudessa. Ilmoittaudu mukaan 12. toukokuuta mennessä.
Maaperän mikrobit voivat selittää komealupiinin leviämismenestystä Suomessa6.5.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksessa havaittiin, että suomalainen maaperämikrobisto hyödytti lupiinia enemmän kuin alkuperäisalueen mikrobisto. Kasville hyödylliset mikrobit maaperässä saattavat olla yksi syy vieraslajin tehokkaalle leviämiselle uudella alueella.
Väitös: Naiset pääsivät kunnolla mukaan kilpaurheiluun Suomessa vasta 1900-luvun viimeisellä neljänneksellä5.5.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Urheilupiireissä ja jopa naisten omissa liikuntajärjestöissä naisille suositeltiin pitkään pääasiassa esteettisiä, naisellisina pidettyjä lajeja, sanoo kulttuurihistorian väitöskirjatutkija Seppo Heikkinen. Urheilumenestyksen merkitys Suomen kansallisen identiteetin kehitykselle on tunnustettu, mutta 1900-luvun alun menestys oli pääosin miesten voittokulkua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme