Väitös: Tiedelukutaidon kehittäminen haastaa alakoulua – uusi lähestymistapa tukee opetusta ja oppimista
8.5.2026 09:00:00 EEST | Turun yliopisto | Tiedote
Nykypäivän tietotulvassa suunnistamisessa ja monimutkaisten ongelmien ratkaisussa auttaa tiedelukutaito. Se sisältää käsitteellisen tiedon, tiedonhankinta- ja arviointitaidot sekä sitoutumisen tutkittuun tietoon. Yhdessä ne tukevat ilmiöiden ymmärtämistä, kriittistä ajattelua ja vastuullista päätöksentekoa. Tiedelukutaidon opetus ja oppiminen on kuitenkin haastavaa. Väitöstutkimus osoittaa, että eri oppiaineita sekä tietoja, taitoja ja asenteita integroiva opetus voi edistää oppimista.

Tiedelukutaitoa pyritään kehittämään koulussa jo varhaisista vuosista alkaen, mutta riittävän tason saavuttaminen on osoittautunut vaikeaksi. Turun yliopiston väitöskirjatutkija Anni Vidbäckin väitöstutkimuksesta selviää, mitkä tekijät haastavat tiedelukutaidon opetusta ja oppimista alakoulussa ja miten haasteisiin voitaisiin tarttua.
Vidbäck tarkasteli väitöskirjassaan sekä opettajien kokemuksia tiedelukutaidon opetuksen haasteista että oppilaiden osaamista. Tulosten mukaan keskeinen haaste on, että oppilaiden on vaikeaa ymmärtää opetuksessa käsiteltävien tekstien sanastoa ja käsitteitä. Tämä heikentää tekstien ymmärtämistä. Erityisen haastavaa on myös useista teksteistä luetun tiedon yhdistäminen johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi.
Tutkimus osoittaa, että oppilaiden käsitteellinen ymmärrys rakentuu usein yksittäisten faktojen varaan. Vidbäckin mukaan vastaavasti useita tekstejä lukiessaan oppilaat poimivat teksteistä yksittäisiä tiedonpalasia, mutta eivät osaa yhdistää niitä johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi.
– Tämän vuoksi oppilaiden käsitysten kehittymistä ja tekstin integrointitaitoja tulisi tukea nykyistä enemmän. Opetuksessa olisi tärkeää ohjata oppilaita tarkastelemaan, miten yksittäiset tiedonpalaset linkittyvät toisiinsa, hän toteaa.
Integroiva opetus yhdistää oppiaineet sekä tiedot, taidot ja asenteet
Tiedelukutaidon opetuksen haasteisiin vastattiin väitöstutkimuksessa kokeilemalla, miten integroiva lähestymistapa voi tukea opetusta ja oppimista. Opetuskokeilussa yhdistettiin ympäristöopin sekä äidinkielen tavoitteita ja sisältöjä tutkivan työskentelyn keinoin. Integroiva lähestymistapa pyrkii eroon eriytymisestä, jossa esimerkiksi ympäristöopin sisältötietoja ja lukustrategioita opetetaan erikseen.
– Integroivan lähestymistavan ideaa voi kuvata polkupyörävertauksella: ajotaito syntyy vasta, kun eri osa-alueet, kuten liikennesääntöjen tuntemus, polkeminen ja vastuullinen asenne, toimivat yhdessä. Samoin tiedelukutaito kehittyy, kun käsitteellinen tieto, monilähteisen lukemisen taidot sekä tieteeseen sitoutuva asenne rakentuvat samanaikaisesti, Vidbäck kuvaa.
Väitöstutkimuksen mukaan integroiva lähestymistapa voi parhaimmillaan tarjota opettajille tukea tiedelukutaidon opetukseen ja mahdollisuuden oppia uutta. Myös oppilaiden oppimisen näkökulmasta tutkimuksen tulokset ovat kannustavia: heidän käsityksensä ja tekstien integrointitaidot kehittyivät opetuskokeilun aikana.
– Uuden lähestymistavan hyödyntäminen opetuksessa ei ole kuitenkaan yksinkertaista. Sen merkitys voi vaihdella yksilöittäin, sillä siihen vaikuttavat myös opettajien ja oppilaiden yksilölliset piirteet ja luokassa tapahtuva vuorovaikutus, Vidbäck kertoo.
***
KM, FM Anni Vidbäck esittää väitöskirjansa ”Tiedelukutaidon opetus ja oppiminen alakoulussa, kehittämistutkimus ekologisessa viitekehyksessä” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 15.5.2026 (Turun yliopisto, Educarium, Edu1 -luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Tuija Turunen (Lapin yliopisto) ja kustoksena professori Mirjamaija Mikkilä-Erdmann (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anni VidbäckväitöskirjatutkijaTurun yliopisto
Puh:+358 50 354 8048anni.vidback@utu.fiTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleKuvat

Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Tutkijat saivat ennennäkemättömän määrän uutta tietoa avaruudesta12.11.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Kansainvälisessä tutkimusprojektissa julkaistiin avaruudesta valtava määrä havaintoja, jotka muodostavat yhdessä suurimman avaruudesta koskaan tuotetun taivaan kartan. Merkittävä osa löytöä ovat tuhannet uudet erittäin todennäköiset vahvat gravitaatiolinssit.
MS-taudille löytyi uusi verestä mitattava merkkiaine12.11.2026 10:11:23 EET | Tiedote
MS-taudin etenemistä voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti seurata verikokeilla. Turkulaistutkijat havaitsivat, että kitotriosidaasi-merkkiaineen pitoisuus veressä kertoo taudin aktiivisuudesta aivoissa. Löydös tarjoaa uuden keinon arvioida MS-taudin etenemiseen liittyvää tulehdusta, jota on tähän asti voitu tutkia luotettavimmin PET-kuvantamisella.
Uusi tutkimuksen huippuyksikkö tutkii ihmisen monimuotoisuuden kehityskulkuja ja tulevaisuutta – tervetuloa aloitusseminaariin 24.11.12.11.2026 07:35:00 EET | Kutsu
Ihmisten biologinen, kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus ei ole syntynyt eristyksissä, vaan jatkuvissa kohtaamisissa. Turun yliopiston uusi Ihmisen monimuotoisuuden huippututkimusyksikkö (HuDi-Con) tutkii, miten ihmisten väliset kontaktit ovat muokanneet meitä menneisyydessä ja miten ne vaikuttavat tulevaisuudessa. Tutkimusaiheita esitellään yksikön aloitusseminaarissa tiistaina 24.11.2026. Media on tervetullut tilaisuuteen.
Väitös: Nopea varhainen kasvu ja aikainen murrosikä ennustavat aikuisiän terveysriskejä11.11.2026 08:30:00 EET | Tiedote
LL Saga Nummelan väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten vauvaiän ja lapsuuden kasvu sekä murrosiän ajoittuminen ovat yhteydessä myöhempään terveyteen.
Pitkäaikaistutkimus valottaa Suomen merikotkan menestystarinaa10.11.2026 13:05:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että Itämeren rannikon ja arktisen Lapin merikotkapopulaatiot Suomessa elpyvät samanlaista tahtia. Kehityksen taustalla on kuitenkin merkittäviä eroja siinä, miten populaatioiden eri ikäryhmät ovat vaikuttaneet elpymiseen. Tutkimustulokset tukevat suurten petolintujen tulevaa seurantaa ja hoitoa sekä tarjoavat hyödyllistä tietoa muiden pitkäikäisten lajien suojeluun.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme