Turun yliopisto

Väitös: Tiedelukutaidon kehittäminen haastaa alakoulua – uusi lähestymistapa tukee opetusta ja oppimista

8.5.2026 09:00:00 EEST | Turun yliopisto | Tiedote

Jaa

Nykypäivän tietotulvassa suunnistamisessa ja monimutkaisten ongelmien ratkaisussa auttaa tiedelukutaito. Se sisältää käsitteellisen tiedon, tiedonhankinta- ja arviointitaidot sekä sitoutumisen tutkittuun tietoon. Yhdessä ne tukevat ilmiöiden ymmärtämistä, kriittistä ajattelua ja vastuullista päätöksentekoa. Tiedelukutaidon opetus ja oppiminen on kuitenkin haastavaa. Väitöstutkimus osoittaa, että eri oppiaineita sekä tietoja, taitoja ja asenteita integroiva opetus voi edistää oppimista.

Lapsi pitelee tablettia ja tekee sillä tehtäviä.
Väitöstutkimuksen mukaan oppilailla on haasteita hahmottaa opetuksessa käytettyjen tekstien sanastoa ja käsitteitä, mikä vaikeuttaa tekstien sisällön ymmärtämistä. Lisäksi oppilaille tuottaa erityisiä haasteita eri teksteistä saadun tiedon kokoaminen yhtenäiseksi ja johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Suvi Harvisalo / Turun yliopisto

Tiedelukutaitoa pyritään kehittämään koulussa jo varhaisista vuosista alkaen, mutta riittävän tason saavuttaminen on osoittautunut vaikeaksi. Turun yliopiston väitöskirjatutkija Anni Vidbäckin väitöstutkimuksesta selviää, mitkä tekijät haastavat tiedelukutaidon opetusta ja oppimista alakoulussa ja miten haasteisiin voitaisiin tarttua.

Vidbäck tarkasteli väitöskirjassaan sekä opettajien kokemuksia tiedelukutaidon opetuksen haasteista että oppilaiden osaamista. Tulosten mukaan keskeinen haaste on, että oppilaiden on vaikeaa ymmärtää opetuksessa käsiteltävien tekstien sanastoa ja käsitteitä. Tämä heikentää tekstien ymmärtämistä. Erityisen haastavaa on myös useista teksteistä luetun tiedon yhdistäminen johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi.

Tutkimus osoittaa, että oppilaiden käsitteellinen ymmärrys rakentuu usein yksittäisten faktojen varaan. Vidbäckin mukaan vastaavasti useita tekstejä lukiessaan oppilaat poimivat teksteistä yksittäisiä tiedonpalasia, mutta eivät osaa yhdistää niitä johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi.

– Tämän vuoksi oppilaiden käsitysten kehittymistä ja tekstin integrointitaitoja tulisi tukea nykyistä enemmän. Opetuksessa olisi tärkeää ohjata oppilaita tarkastelemaan, miten yksittäiset tiedonpalaset linkittyvät toisiinsa, hän toteaa.

Integroiva opetus yhdistää oppiaineet sekä tiedot, taidot ja asenteet

Tiedelukutaidon opetuksen haasteisiin vastattiin väitöstutkimuksessa kokeilemalla, miten integroiva lähestymistapa voi tukea opetusta ja oppimista. Opetuskokeilussa yhdistettiin ympäristöopin sekä äidinkielen tavoitteita ja sisältöjä tutkivan työskentelyn keinoin. Integroiva lähestymistapa pyrkii eroon eriytymisestä, jossa esimerkiksi ympäristöopin sisältötietoja ja lukustrategioita opetetaan erikseen.

– Integroivan lähestymistavan ideaa voi kuvata polkupyörävertauksella: ajotaito syntyy vasta, kun eri osa-alueet, kuten liikennesääntöjen tuntemus, polkeminen ja vastuullinen asenne, toimivat yhdessä. Samoin tiedelukutaito kehittyy, kun käsitteellinen tieto, monilähteisen lukemisen taidot sekä tieteeseen sitoutuva asenne rakentuvat samanaikaisesti, Vidbäck kuvaa.

Väitöstutkimuksen mukaan integroiva lähestymistapa voi parhaimmillaan tarjota opettajille tukea tiedelukutaidon opetukseen ja mahdollisuuden oppia uutta. Myös oppilaiden oppimisen näkökulmasta tutkimuksen tulokset ovat kannustavia: heidän käsityksensä ja tekstien integrointitaidot kehittyivät opetuskokeilun aikana.

– Uuden lähestymistavan hyödyntäminen opetuksessa ei ole kuitenkaan yksinkertaista. Sen merkitys voi vaihdella yksilöittäin, sillä siihen vaikuttavat myös opettajien ja oppilaiden yksilölliset piirteet ja luokassa tapahtuva vuorovaikutus, Vidbäck kertoo.

***
KM, FM Anni Vidbäck esittää väitöskirjansa ”Tiedelukutaidon opetus ja oppiminen alakoulussa, kehittämistutkimus ekologisessa viitekehyksessä” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 15.5.2026 (Turun yliopisto, Educarium, Edu1 -luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Tuija Turunen (Lapin yliopisto) ja kustoksena professori Mirjamaija Mikkilä-Erdmann (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Väitöskirjatutkija Anni Vidbäck
Väitöskirjatutkija Anni Vidbäck
Lataa

Linkit

Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.

Turun yliopiston mediatiedotteet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto

Väitös: Asumisen “kohtuuhintaisuus” on epäselvä käsite – tutkimus paljastaa ristiriidat Suomessa ja oikoo epäselvyyksiä29.5.2026 09:00:00 EEST | Tiedote

Maailmalla riittää puhetta asumisen kohtuuhintaisuudesta, mutta ilman yksimielisyyttä sen määritelmästä tai politiikkakeinoista. Turun yliopistossa toteutettu tuore väitöstutkimus osoittaa, että kohtuuhintaisuutta mitataan puutteellisesti ja tulkitaan eri tavoin eri yhteyksissä. Lisäksi usein sivuutetaan kysymyksen paikalliset erot. Kaikki tämä vaikeuttaa sekä ilmiön ymmärtämistä että toimivien ratkaisujen löytämistä.

Doktorand utvecklar multifunktionella smarta material som lagrar energi och ändrar färg29.5.2026 08:09:32 EEST | Pressmeddelande

Den växande efterfrågan på hållbara och energieffektiva teknologier har ökat intresset för funktionella material som kan utföra flera funktioner samtidigt. I sin doktorsavhandling utvecklade MSc Sachin Kochrekar material som både kan ändra färg och lagra elektrisk energi. Tekniken skulle kunna användas i framtiden, till exempel i energilagrande och självmörknande smarta fönster.

Väittelijä kehitti monitoimisen älymateriaalin, joka varastoi energiaa ja vaihtaa väriä29.5.2026 08:09:32 EEST | Tiedote

Kestävien ja energiatehokkaiden teknologioiden kasvava kysyntä on lisännyt kiinnostusta älykkäisiin materiaaleihin, jotka voivat suorittaa useita toimintoja samanaikaisesti. MSc Sachin Kochrekar kehitti väitöstutkimuksessaan materiaaleja, jotka voivat sekä vaihtaa väriä että varastoida sähköenergiaa. Teknologiaa voisi tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi energiaa varastoivissa ja itsestään tummuvissa älyikkunoissa.

Valtamerellä tapahtuvat muutokset vaikuttavat Lapin perhosiin – vaikutukset jakavat lajit voittajiin ja häviäjiin28.5.2026 12:00:00 EEST | Tiedote

Ilmastonmuutos aiheuttaa maailmanlaajuisesti lajiston köyhtymistä, mutta lisäksi se muuttaa energian siirtymistä ravintoverkon tasojen välillä niin murtovedessä kuin arktisilla alueilla. Lapissa muutokset pienten kasvissyöjien biomassassa heijastuvat nopeasti niitä ravintonaan käyttävien suurempien eläinten lisääntymismenestykseen. Vastikään julkaistu pitkäaikaistutkimus Kevon tutkimusasemalla Utsjoella osoittaa, miten esimerkiksi varpuslinnuille elintärkeiden yöperhosten biomassa on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana.

Väitös: ”ultra-prosessoitu” ei kerro koko kuvaa kasvipohjaisista elintarvikkeista – biokemiallisella koostumuksella on merkitystä28.5.2026 10:15:52 EEST | Tiedote

Kaikki ultra-prosessoidut elintarvikkeet eivät ole ravitsemuksellisesti samanlaisia. Jasmin Raidan väitöstutkimuksen mukaan erityisesti fermentointi voi mahdollisesti lisätä kasvipohjaisten tuotteiden hyödyllisiä yhdisteitä, kun taas voimakas teollinen prosessointi voi vähentää niitä. Tutkimuksessa tarkasteltiin erilaisten prosessointimenetelmien vaikutuksia kasvipohjaisiin proteiinirikkaisiin elintarvikkeisiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye