Keisaritamariineille syntyi kaksoset Korkeasaaressa

Keisaritamariinien perhekunnassa työnjako on selkeä. Emo syö hyvällä ruokahalulla ja imettää useita kertoja päivässä. Isä kantaa poikasia selässään yötä päivää ja suojelee niitä huolellisesti. Isosisko loikkii ympärillä ja oppii poikasten hoitoa. Perheen pienimmillä on ikää vasta kolme viikkoa, joten hereillä ollessaan kaksoset katselevat uteliaina maailmaa tiukasti isänsä turkkiin takertuneina.

Huhtikuun puolivälissä emon maha oli pyöristynyt päärynän muotoiseksi, joten jälkeläisiä osattiin odottaa. Ennen synnytystä emo hakeutui piiloon omiin oloihinsa ja poikaset tulivat maailmaan varhain aamulla uroksen pitäessä vahtia. Syntymän jälkeen poikaset ovat pysytelleet isänsä selässä, olleet säännöllisesti emonsa imetettävinä ja roikkuneet joitakin kertoja myös isosiskonsa selässä. 

”Kolmiviikkoisina poikaset osaavat jo näyttää kieltä. Isosisko näyttää kieltä ihan kaikelle, mikä kovasti huvittaa meitä hoitajia. Aikuiset keisaritamariinit näyttävät kieltä ja pörhistävät turkkiaan uhkaillessaan, mutta poikaset vasta harjoittelevat vanhempien esimerkin mukaan”, kertoo eläintenhoitaja Olivia Tammiluoma.

Emon maito on vielä poikasten pääravintoa, mutta muutkin makupalat alkavat jo kiinnostaa. Aikuiset syövät monipuolisesti vihanneksia, hyönteisiä ja hedelmiä, esimerkiksi emon suosikkiherkkuja ovat jauhomadot, kulkusirkat ja maissi. Poikaset alkavat vähitellen harjoitella myös omatoimista oksilla liikkumista, kunnes parin kuukauden iässä ne osaavat liikkua jo itsenäisesti.

Tuuheista valkoisista viiksistään nimensä saanut keisaritamariini kuuluu eurooppalaisten eläintarhojen yhteiseen EEP-suojeluohjelmaan, jonka tavoitteena on ylläpitää lajin elinvoimaista tarhakantaa. Korkeasaaressa on ollut lisääntyvä pariskunta viimeksi viisitoista vuotta sitten, joten poikaset ovat erityisen toivottuja. Luonnossa poikaset syntyvät sadekaudella, jolloin ravintoa on runsaasti tarjolla, mutta eläintarhoissa laji voi lisääntyä ympäri vuoden.

Keisaritamariineja elää perheryhminä Etelä-Amerikan sademetsissä Brasilian lounaisosista Boliviaan ja Peruun ulottuvalla alueella. Lajin suurin uhka on metsäalan pieneneminen ja elinalueiden pirstoutuminen, minkä vuoksi laji on uhanalainen sekä Brasiliassa että Perussa. Keisaritamariinien turvapaikkoja ovat eläintarhojen lisäksi laajat suojelualueet, joita on perustettu Amazon-joen monimuotoisen sademetsäluonnon säilyttämiseksi.