Keisaritamariineille syntyi kaksoset Korkeasaaressa
8.5.2026 09:39:03 EEST | Korkeasaaren eläintarha | Tiedote
Korkeasaaren trooppisessa Amazonia-talossa iloitaan perheenlisäyksestä: keisaritamariinit ovat saaneet kaksoset. Pariskunnan esikoinen syntyi viime syksynä, joten perheeseen kuuluu nyt viisi valkoviiksistä apinaa. Eurooppalaisten eläintarhojen yhteinen suojeluohjelma turvaa lajin tulevaisuutta.

Keisaritamariinien perhekunnassa työnjako on selkeä. Emo syö hyvällä ruokahalulla ja imettää useita kertoja päivässä. Isä kantaa poikasia selässään yötä päivää ja suojelee niitä huolellisesti. Isosisko loikkii ympärillä ja oppii poikasten hoitoa. Perheen pienimmillä on ikää vasta kolme viikkoa, joten hereillä ollessaan kaksoset katselevat uteliaina maailmaa tiukasti isänsä turkkiin takertuneina.
Huhtikuun puolivälissä emon maha oli pyöristynyt päärynän muotoiseksi, joten jälkeläisiä osattiin odottaa. Ennen synnytystä emo hakeutui piiloon omiin oloihinsa ja poikaset tulivat maailmaan varhain aamulla uroksen pitäessä vahtia. Syntymän jälkeen poikaset ovat pysytelleet isänsä selässä, olleet säännöllisesti emonsa imetettävinä ja roikkuneet joitakin kertoja myös isosiskonsa selässä.
”Kolmiviikkoisina poikaset osaavat jo näyttää kieltä. Isosisko näyttää kieltä ihan kaikelle, mikä kovasti huvittaa meitä hoitajia. Aikuiset keisaritamariinit näyttävät kieltä ja pörhistävät turkkiaan uhkaillessaan, mutta poikaset vasta harjoittelevat vanhempien esimerkin mukaan”, kertoo eläintenhoitaja Olivia Tammiluoma.
Emon maito on vielä poikasten pääravintoa, mutta muutkin makupalat alkavat jo kiinnostaa. Aikuiset syövät monipuolisesti vihanneksia, hyönteisiä ja hedelmiä, esimerkiksi emon suosikkiherkkuja ovat jauhomadot, kulkusirkat ja maissi. Poikaset alkavat vähitellen harjoitella myös omatoimista oksilla liikkumista, kunnes parin kuukauden iässä ne osaavat liikkua jo itsenäisesti.
Tuuheista valkoisista viiksistään nimensä saanut keisaritamariini kuuluu eurooppalaisten eläintarhojen yhteiseen EEP-suojeluohjelmaan, jonka tavoitteena on ylläpitää lajin elinvoimaista tarhakantaa. Korkeasaaressa on ollut lisääntyvä pariskunta viimeksi viisitoista vuotta sitten, joten poikaset ovat erityisen toivottuja. Luonnossa poikaset syntyvät sadekaudella, jolloin ravintoa on runsaasti tarjolla, mutta eläintarhoissa laji voi lisääntyä ympäri vuoden.
Keisaritamariineja elää perheryhminä Etelä-Amerikan sademetsissä Brasilian lounaisosista Boliviaan ja Peruun ulottuvalla alueella. Lajin suurin uhka on metsäalan pieneneminen ja elinalueiden pirstoutuminen, minkä vuoksi laji on uhanalainen sekä Brasiliassa että Perussa. Keisaritamariinien turvapaikkoja ovat eläintarhojen lisäksi laajat suojelualueet, joita on perustettu Amazon-joen monimuotoisen sademetsäluonnon säilyttämiseksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville VepsäläinenKuraattoriKorkeasaaren eläintarha
Eläintenhoidon ja suojelun toiminto
Mari LehmonenViestinnän asiantuntijaKorkeasaaren eläintarha
viestintä, mediavierailujen ja haastatteluiden järjestäminen
Kuvat






Linkit
Korkeasaaren eläintarha
Korkeasaaren eläintarha on yksi Suomen suosituimmista vapaa-ajankohteista, jossa käy vuosittain lähes puoli miljoonaa eri ikäistä vierailijaa. Eläintarha on avoinna vuoden ympäri. Korkeasaaren tärkein tehtävä on luonnon monimuotoisuuden suojelu, ja jokainen vierailija tukee tätä työtä. Korkeasaaressa elää toista tuhatta eläintä, jotka edustavat noin 160 lajia. Eläintarhan yhteydessä toimiva Korkeasaaren Villieläinsairaala on Suomen suurin loukkaantuneiden ja orpojen luonnonvaraisten eläinten hoitola.
Korkeasaari suojelee luonnon monimuotoisuutta osana eläintarhojen ja suojelujärjestöjen verkostoa. Uhanalaisia lajeja suojellaan kasvattamalla geneettisesti mahdollisimman monimuotoisia kantoja lajien tulevaisuuden turvaamiseksi. Tarhakannan avulla voidaan tukea luonnon heikenneitä kantoja tai palauttaa luontoon sieltä hävitettyjä lajeja. Korkeasaaresta on palautettu luontoon mm. metsäpeuroja ja mongolianvillihevosia.
Eläintarhan toiminnasta vastaa voittoa tavoittelematon Korkeasaaren eläintarhan säätiö.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Korkeasaaren eläintarha
Korkeasaaressa on kolme manulinpentua2.7.2026 11:47:40 EEST | Tiedote
Korkeasaaren manulinaaras on hoivannut pesässä kolmea pentua ja nyt se on johdattanut kahden kuukauden ikäiset jälkeläisensä ensimmäistä kertaa ulkoilemaan. Pentue on Korkeasaaren manulipariskunnan kolmas. Eläintarhat edistävät huonosti tunnetun keskiaasialaisen arokissan suojelua monin tavoin.
Three Pallas's cat kittens born at Korkeasaari Zoo2.7.2026 11:47:40 EEST | Press release
Korkeasaari Zoo's female Pallas's cat has been nurturing three kittens in her den and has now guided her two-month-old offspring outside for the first time. This is the third litter for the zoo's Pallas's cat couple. Zoos contribute to the conservation of the little-known Central Asian steppe cat in many ways.
Nuoret harmaahylkeet palasivat merelle Korkeasaaren Villieläinsairaalasta26.6.2026 15:17:36 EEST | Tiedote
Aurinkoisella Suomenlahdella Meripelastusseuran alus kuljettaa erikoisia matkalaisia: kahta nuorta harmaahyljettä, jotka olivat keväällä elämänsä ensi viikkoina avun tarpeessa. Kuutit kuntoutettiin Korkeasaaren Villieläinsairaalassa ja nyt on aika palata merelle.
Myskihärkien suojeluohjelmaan syntyi tärkeä kili Korkeasaaressa3.6.2026 11:10:02 EEST | Tiedote
Korkeasaaressa iloitaan myskihärkien perheenlisäyksestä: laumaan syntyi toukokuussa pikkuinen kili. Tulokas on tärkeä lajin suojeluohjelmalle, jolla eurooppalaiset eläintarhat säilyttävät lajin geneettistä monimuotoisuutta. Kili kantaa edesmenneen isänsä geenejä, jotka ovat Euroopan tarhakannassa harvinaisia.
Ahmayllätys Korkeasaaressa: kolme pentua varttuu emonsa hoivissa23.4.2026 09:00:28 EEST | Tiedote
Pentujen 12-vuotias emo on ennätyksellisen iäkäs ensisynnyttäjä. Onnistunut lisääntyminen oli siis iloinen yllätys, vaikka ahmojen tiedettiinkin paritelleen. Edellisen kerran ahmanpentuja on ollut Korkeasaaressa lähes 20 vuotta sitten.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme