Bergqvist: Tahattomasti lapsettomien pitäisi saada enemmän julkisesti rahoitettuja IVF-hoitoja

– Kun hedelmöityshoitojen hoitopolku pitkittyy, se kuormittaa paitsi hyvinvointia myös mahdollisuuksia tulla raskaaksi. Siksi julkisen terveydenhuollon pitäisi mahdollistaa nykyistä useammat IVF-hoitokerrat. Myös psykososiaalisen tuen tarve hoitojen aikana on otettava paremmin huomioon. Meidän täytyy yksinkertaisesti kiinnittää enemmän huomiota erilaisiin tukimuotoihin jo hedelmöityshoitojen varhaisessa vaiheessa, Bergqvist sanoo. 

Selvitysten mukaan hedelmöityshoitojen saatavuudessa on eroja hyvinvointialueiden välillä.

– Palvelujen saatavuus ei saa riippua siitä, missä päin Suomea asuu. Julkisen sektorin pitkät jonot ja odotusajat hedelmöityshoitoihin voitaisiin helpottaa palveluseteleiden avulla. Myös yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä on tarkasteltava niin, että lähtökohtana on aina perheen etu, Bergqvist sanoo. 

Kuluvan hallituskauden aikana käynnistyy työ gynekologisten sairauksien, kuten endometrioosin ja PCOS:n, Käypä hoito -suositusten laatimiseksi. Myös keskenmenoihin liittyvät hoitosuositukset julkaistaan lähiaikoina.

– Tällaisilla gynekologisilla sairauksilla on usein yhteys tahattomaan lapsettomuuteen, ja valitettavasti diagnoosi saadaan edelleen usein melko myöhään, jopa vasta pitkällä aikuisiällä. Suositukset ovat erittäin tärkeitä naisten terveyden edistämiseksi ja sen varmistamiseksi, että kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti terveydenhuollossa. Suomen täytyy myös parantaa keskenmenoihin liittyvää hoitoa – muualla Pohjoismaissa hoitoa ja tutkimuksia tarjotaan matalammalla kynnyksellä. Tahaton lapsettomuus on suuri suru ja voi olla yksi aikuiselämän suurimmista kriiseistä. Se vaikuttaa yksilön psyykkiseen hyvinvointiin, parisuhteeseen ja muihin sosiaalisiin suhteisiin. Meidän täytyy tehdä enemmän, jotta yhä useampi voisi toteuttaa haaveensa perheestä, Bergqvist päättää.