Naisjärjestöjen Keskusliitto vastustaa lähisuhdeväkivallan sovittelukiellon purkamista
8.5.2026 13:20:46 EEST | Naisjärjestöjen Keskusliitto ry | Tiedote
Poliisihallitus nosti 6.5.2026 järjestämässään tilaisuudessa esiin mahdollisuuden tarkastella sovittelukieltoa uudelleen. Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää avauksen suuntaa huolestuttavana.
Naisjärjestöjen Keskusliitto vastustaa lähisuhdeväkivallan sovittelukiellon purkamista tai heikentämistä. Kielto tuli voimaan vuoden 2025 alussa pitkän valmistelun jälkeen, ja sitä olivat vaatineet useat nais- ja ihmisoikeusjärjestöt sekä väkivallan ehkäisy- ja asiakastyötä tekevät toimijat.
”Sovittelun käyttö lähisuhdeväkivaltarikoksissa viestii, ettei tehtyä väkivaltaa pidetä vakavana rikoksena ja ettei tekijän tarvitse kantaa teoistaan rikosoikeudellista vastuuta. Vastuu väkivallan loppumisesta siirtyy uhrille, jonka tulisi nousta tekojen yläpuolelle, kohdata väkivallan tekijä ja hyväksyä anteeksipyyntö huolimatta kokemastaan”, toiminnanjohtaja Aija Salo sanoo.
Tyypillinen sovittelun lopputulos on anteeksipyyntö, vaikka kyse on usein pitkäkestoisesta, vakavasta ja kontrolloivasta väkivallasta. Keskusliiton mukaan lähisuhdeväkivallan sovittelu vähättelee väkivallan vakavuutta, heikentää uhrin oikeusturvaa ja vaarantaa Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden toteutumisen.
Eduskunta on lisäksi edellyttänyt, että hallitus seuraa sovittelukiellon soveltamista, toimivuutta ja vaikutuksia sekä antaa asiasta lakivaliokunnalle selvityksen vuoden 2028 loppuun mennessä. Naisjärjestöjen Keskusliitto korostaa, että lain vaikutuksia tulee arvioida vasta tämän seurannan perusteella.
Keskusliiton mukaan sovittelun käyttö uusintaa rakenteita, joissa naisiin kohdistuva väkivalta nähdään yksityisasiana, joka ratkaistaan perheen sisällä. Parisuhdeväkivalta tulkitaan edelleen liian usein kahden tasavertaisen osapuolen konfliktina tai päihde- ja mielenterveysongelmiin liittyvänä kysymyksenä, vaikka kyse on myös sukupuolten epätasa-arvoon liittyvästä rakenteellisesta ongelmasta.
Euroopan neuvoston Istanbulin sopimus edellyttää, että rikoksen kohdistuminen nykyiseen tai entiseen kumppaniin, rikoksen toistuvuus sekä uhrin haavoittuva asema huomioidaan rangaistusta raskauttavina tekijöinä. Käytännössä sovittelu on kuitenkin usein johtanut syyttämättä jättämiseen.
Vain pieni osa lähisuhdeväkivallasta tulee viranomaisten tietoon. Tutkimusten mukaan uhrit hakevat virallista apua usein vasta pitkään jatkuneen väkivallan jälkeen, kun epävirallinen tuki läheisiltä ei enää riitä. Ensimmäinen poliisille tehty ilmoitus onkin usein osa pidempää väkivallan jatkumoa.
Suomessa lähes joka kolmas yli 15-vuotias nainen on kokenut väkivaltaa parisuhteessa, ja valtaosa lähisuhdeväkivallasta kohdistuu naisiin.
”Naiset ansaitsevat parempaa kuin paluun järjestelmään, jossa väkivallan voi kuitata anteeksipyynnöllä”, Salo toteaa.
Naisjärjestöjen Keskusliitto
Toiminnanjohtaja Aija Salo, aija.salo@naisjarjestot.fi
Lisätiedot:
Vaikuttamisen asiantuntija Annika Hinkkanen, 0469222201, annika.hinkkanen@naisjarjestot.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Annika HinkkanenVaikuttamisen asiantuntijaNaisjärjestöjen Keskusliitto
Puh:0469222201annika.hinkkanen@naisjarjestot.fiSalla KajanmaaViestinnän asiantuntijaNaisjärjestöjen Keskusliitto
Puh:0504754667salla.kajanmaa@naisjarjestot.fiNaisjärjestöjen Keskusliitto
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry (NJKL) on vuonna 1911 perustettu feministinen nais- ja tasa-arvojärjestöjen kattojärjestö, joka edistää ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
Olemme poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, rohkea kannan ottaja, joka tuo jäsenjärjestöjen äänet yhteen ja jonka toiminta ja päätöksenteko on avointa, osallistavaa ja heijastaa jäsenistön moninaisuutta.
Vaikuttamistyömme pohjautuu aina luotettavaan, tutkittuun tietoon ja ihmisoikeussopimusten velvoitteiden edistämiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Naisjärjestöjen Keskusliitto ry
Naistenpäivän marssin osallistujamäärä kaksinkertaistui viime vuodesta - jopa 20 000 ihmistä marssi Helsingin halki vaatien konkreettisia toimia tasa-arvon ja naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämiseksi8.3.2026 18:31:07 EET | Tiedote
Poliisin arvion mukaan jopa 20 000 ihmistä osallistui sunnuntaina 8.3. Helsingissä järjestettyyn Naistenpäivän marssiin. UN Women Suomi, Naisasialiitto Unioni ja Naisjärjestöjen Keskusliitto järjestivät marssin sukupuolten tasa-arvon sekä kaikkien naisten, tyttöjen ja vähemmistöjen ihmisoikeuksien puolustamiseksi. Mukana marssilla oli yli 80 muuta kansalaisjärjestöä ja ammattiliittoa.
Naistenpäivän marssi 2026 – marssimme kaikkien naisten, tyttöjen ja vähemmistöjen ihmisoikeuksien ja tasa-arvon puolesta3.3.2026 17:47:53 EET | Tiedote
Naistenpäivän marssi järjestetään Helsingissä sunnuntaina 8.3.2026, kansainvälisenä naistenpäivänä. Pääministeri Petteri Orpo osallistuu tilaisuuteen Kansalaistorilla, missä pääministerille esitellään vetoomus, joka vaatii konkreettisia tekoja naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Vetoomuksen pääministerille esittelevät vuonna 2024 raiskatun ja murhatun valkeakoskelaisen Vendin perheenjäsenet sekä Oikeutta Vendille -liikkeen perustajat, Vilma Salminen ja Saara Salminen.
Naiset ovat nyt orjia Afganistanissa – sukupuoliapartheidiin on puututtava27.2.2026 12:32:10 EET | Tiedote
Afganistanin Taleban-hallinnon uusi säädös syventää naisten ja tyttöjen järjestelmällistä sortoa ja laillistaa väkivallan. Kansainvälisen yhteisön on tunnustettava tilanne sukupuoliapartheidina ja ryhdyttävä välittömiin toimiin.
Eduskunta ei ole työelämässä poikkeus – häirintään pitää puuttua16.1.2026 11:44:57 EET | Tiedote
Epäasiallista käyttäytymistä ja seksuaalihäirintää tapahtuu työelämässä edelleen valitettavan laajasti. Pahimmillaan häirintä tulee johtavalta tasolta, eli sieltä, missä olisi valta ja vastuu siihen puuttua. Näin on myös nyt esiin nousseessa eduskuntaa koskevassa häirintäkeskustelussa.
Vuosikokouksen julkilausuma: Pakottava kontrolli pitää kriminalisoida13.11.2025 18:41:01 EET | Tiedote
Pakottava kontrolli tarkoittaa pitkään jatkuvaa äärimmäistä henkistä väkivaltaa, jossa ihminen pakottaa toisen määräysvaltaansa. Nykyinen rikoslaki ei huomioi henkistä väkivaltaa jatkuvina tekoina, saati pitkään jatkuvan kontrollin kasautuvia vaikutuksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme