Syytteet nurin Turun Telakkarannan räjäytystyömaan työturvallisuusasiassa

Syyttäjä vaati työmaan vastaavana työnjohtajana toimineelle henkilölle rangaistusta työturvallisuusrikoksesta sekä rakennusalan yhtiölle yhteisösakkoa. Syyttäjän mukaan työmaalla ei ollut riittävästi huomioitu räjähtämättömien räjähteiden aiheuttamia vaaroja eikä räjäytystöiden jälkeistä turvallisuutta.

Käräjäoikeus katsoi kuitenkin jääneen näyttämättä, että työmaalla olisi menetelty työturvallisuusmääräysten vastaisesti tai että vastaavan työnjohtajan menettely olisi ollut rikosoikeudellisesti huolimatonta. Oikeuden mukaan turvallisuussuunnitelmissa oli huomioitu mahdollisuus räjähtämättömiin panoksiin ja työmaalla työskennelleitä oli ohjeistettu toimimaan niiden havaitsemistilanteissa.

Ei yksiselitteistä näyttöä

Käräjäoikeus kiinnitti ratkaisussaan huomiota myös siihen, ettei asiassa saatu yksiselitteistä näyttöä siitä, oliko räjähdyksen aiheuttanut räjähde peräisin kyseisen työmaan räjäytystöistä vai alueella aiemmin tehdyistä louhinnoista. Käräjäoikeus katsoi lisäksi, että työmaalla oli käytetty kokeneita ja päteviä henkilöitä sekä turvallisuuden kannalta tavanomaista edistyneempiä menetelmiä.

Yhtiölle vaadittu yhteisösakko hylättiin, koska käräjäoikeuden mukaan asiassa ei ollut näytetty tapahtuneen rikosta yhtiön toiminnassa.

Käräjäoikeus velvoitti valtion korvaamaan vastaajan ja yhtiön oikeudenkäyntikuluja yhteensä noin 18 000 eurolla. Lisäksi valtio velvoitettiin maksamaan vastaajalle 750 euroa hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä.

Lupa- ja valvontaviraston työsuojelujuristi Aki Eriksson pitää tapausta itsessään valitettavana. ”Räjäytystyö on aina sen luontoista, ettei missään työvaiheessa voi oikaista. Kaikki lähtee työn suunnittelusta ja oikeasta mitoituksesta ja räjähdevalinnoista, mutta myös jälkityöt ja louheen käsittely tulee hoitaa niin, ettei vaaraa työntekijöille tai sivullisille synny”, Aki Eriksson pohtii. ”Nyt työnantajan näytettiin toimineen riittävän huolellisesti ja silti räjähdys pääsi tapahtumaan. Siksi on tärkeää, että turva-alueet ja käytettävät suojat estävät mahdollisen haitallisen seurauksen.”  

Tuomio ei ole lainvoimainen.

Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomio 8.5.2026, R 23/1928. Ei lainvoimainen