Tutkimus: Julkishallinnon digitalisaation kehitys kriisissä – 15 huippujohtajaa vaatii kansallista digistrategiaa yli hallituskausien

Goforen teettämä tuore tutkimus paljastaa, että Suomen julkisella sektorilla digitaalisiin kehityshankkeisiin liittyvä päätösvalta on liian hajallaan. Haastateltujen joukossa ovat muun muassa SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman ja kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen.

Tutkimusyhtiö Verian syvähaastatteli Goforen toimeksiannosta alkuvuonna 15 julkishallinnon huippujohtajaa. Goforen Digital Government -liiketoimintajohtajan Ewa Tawaststjernan mukaan tutkimuksen paljastamat ongelmat eivät liity osaamisen tai resurssien puutteeseen.

“Suomella on osaavaa johtoa ja kyvykkäitä virkamiehiä. Ongelma on rakenteissa: Nykyinen julkishallinnon rakenne on peruja tsaarinaikaisen paperimaailman mallista. Lainsäädäntö laahaa perässä, hankkeet ovat pirstaleisia ja edistyksellistä teknologiaa ei uskalleta ottaa käyttöön, vaikka se voisi helpottaa paitsi kansalaisten arkea myös julkishallinnon työtä ja Suomen kilpailukykyä, Tawaststjerna toteaa.

Päällekkäiset kehityshankkeet ovat hajallaan eri yksiköissä

Hajanaisuus on yksi julkishallinnon vakavimmista ongelmista. Valtioiden, kuntien ja hyvinvointialueiden virastot tekevät päällekkäistä työtä, ja kansalainen joutuu tietoa etsiessään juoksemaan luukulta toiselle.

"Valtio tekee yhtä ja kunnat toista ja hyvinvointialueet kolmatta, se on ihan typerää”, eräs haastateltu kiteyttää.

"Valtiolle ollaan antamassa 10 miljoonaa tekoälyhankkeisiin, mutta ei ole mitään pelisuunnitelmaa, että mitä sillä pitäisi tehdä", toinen haastateltu huomauttaa.

Suomi jää jälkeen, kun muut maat ottavat tekoälyä käyttöön

Tutkimus osoittaa, että Suomessa täydellisyydentavoittelu kääntyy itseään vastaan. Meillä lain tiukka tulkinta on kehityksen tiellä, vaikka uusiin ratkaisuihin tarvittava teknologia olisi jo olemassa.

Suomessa ihmisen elämäntilanteesta lähtevä digitalisaatio on vain haave. Vaikkapa nuori, joka kotiutuu varusmiespalveluksesta, joutuu etsimään itse tietoa lukuisista eri paikoista (esim. Kelan, TE-palveluiden, kunnan ja verottajan sivuilta) kun yrittää selvittää, mihin tukiin ja palveluihin hän on oikeutettu siviilielämässä. Tekoälyagentti voisi koota tällaiset tiedot, mutta Suomessa sitä ei julkisissa palveluissa voida ottaa käyttöön.

Ukrainassa kansalaiset hoitavat asiointiaan yhdellä sovelluksella. Viro puolestaan kehittää tekoälyagentteja, jotka hoitavat kansalaisen asioita itsenäisesti.

"Suomi jää jälkeen esimerkiksi tekoälyn käyttöönotossa, kun muualla agenttipohjaiset automaatiot etenevät nopeasti ja Suomessa pohditaan vielä peruskysymyksiä", eräs haastateltu päättäjä kuvailee.

Perfektionismi jarruttaa digitalisaatiokehitystä

Suomen ongelma on myös täydellisyydentavoittelu. Virossa julkishallinnossa riittää, että digitaalinen ratkaisu kattaa 80–90 prosenttia tapauksista ja loppuosa hoidetaan tapauskohtaisesti. Suomessa järjestelmiä hiotaan täydellisiksi, mikä viivästyttää käyttöönottoa ja nostaa kustannuksia.

"Suomi on hyvä ylläpitämään status quota mutta muutosvelka kasvaa, kun muut maat etenevät nopeammin digitalisaatiossa ja tekoälyn hyödyntämisessä", yksi haastatelluista toteaa.

Goforen mukaan Suomi tarvitsee nyt kansallisen digistrategian ja yhteiset raamit.

“Yksittäisten ministeriöiden ja virastojen omat hankkeet eivät enää riitä, kun maailma muuttuu tekoälyn tahdissa. Suomella on hallituskauden loppuun asti aikaan tehdä Digikompassin päivityksen yhteydessä ne rakenteelliset valinnat, jotka kantavat seuraaville vuosikymmenille. Jos tätä mahdollisuutta ei käytetä, jäämme pysyvästi muista Pohjoismaista jälkeen”, Tawaststjerna toteaa.

Ratkaisu on kansallinen toimitusyksikkö, joka ohittaa organisaatiorajat

Suomen julkishallinnon ylin johto toteaa tutkimuksessa, että Suomeen tarvitaan kansallinen toimitusyksikkö (delivery core group), jolla on valtioneuvoston valtuutus ohittaa organisaatiorajoja ja viedä digitalisaatiohankkeita yli hallituskausien.

Lisäksi digihankkeiden projektipohjainen rahoitusmalli pitäisi korvata elinkaarirahoituksella, joka ulottuu palvelun käyttöönoton jälkeen. Nykyisin rahoitus loppuu usein juuri silloin, kun palvelun arvo alkaa muodostua.

"Valtioneuvoston valtuuttama iskuryhmä. Koska ollaanhan me nyt nähty, että nykyisillä orgaaneilla ja virkamiestyöllä suunta ei muutu", kuvaa yksi haastatelluista.

Muutos on välttämätön – tarvitaan poliittista rohkeutta

Gofore esittää tutkimuksen pohjalta viisi konkreettista korjausliikettä. Suomeen tarvitaan:

1. Kansallinen digistrategia ja yhteiset ohjeet digitalisaation johtamiseen, toteutukseen ja kehitystyötä koskevaan toimintaan näyttämään digitalisaation kiihdyttämisen suuntaa.
   
   
2. Julkishallinnon hankkeiden rahoituksen projektimallin purku ja korvaaminen poikkihallinnollisella ja napakasti koordinoidulla elinkaarirahoituksella, joka on mitoitettu jatkumaan myös palveluiden käyttöönottovaiheen jälkeen. Valtiohallinnon budjettia tulee lisäksi varata juuri digitalisaation kehitystyölle.

3. Suomeen tarvitaan myös kriittistä keskustelua sääntelyn kireyden tarkoituksenmukaisuudesta, ja uskallusta purkaa tarpeettoman kireää sääntelyä pala kerrallaan. Digitalisaation kiihdyttämisessä merkittävä rooli voi olla Oikeusministeriöllä, jos se arvioisi uudestaan nykyisen lainsäädännön tulkintaa digitalisaation edistämisen näkökulmasta.
4. Yhteistyön uudet mallit ja mentaliteetti: ”Onnistumme tai opimme”.
   Julkishallinnon keskinäisiä työtapoja tulee uudistaa niin, että tietoa ja kokemuksia jaetaan rohkeasti ja poikkihallinnollisesti. Lisäksi perustetaan kansallinen ja poikkihallinnollinen toimitusyksikkö (delivery core group), jolle annetaan mandaatti ohittaa organisaatiorajat, ja ohjata toimintaansa muotoiltavan digistrategian mukaisesti.

5. Digitaalisen selkärangan muotoilu huomisen haasteita silmällä pitäen.
   
   

Ratkaisuna toimisi kollektiivinen, tarvelähtöinen ja perinteisen sektoriajattelun ylittävä ajattelutapa: Jos meitä ei määrittelisi mikään, mitä kaikkea tarvitsisimme kestävän, mutkattoman ja häiriönsietoisen digitaalisen yhteiskunnan muotoiluun?

Goforen mukaan tutkimuksen viesti on selvä. Ongelmien korjaaminen vaatii poliittista rohkeutta.

“Välttämättömien muutosten myötä yksittäisten virastojen itsenäisyys kapenisi, mutta silloin digihankkeet saataisiin ensimmäistä kertaa vietyä läpi koko julkishallinnossa yli hallituskausien", Tawaststjerna sanoo.

Lisätietoja:

Ewa Tawaststjerna
Digital Government -liiketoimintajohtaja, Gofore Oyj
p. 040 760 0392
ewa.tawaststjerna@gofore.com

Selvityksen päälöydöksien, ratkaisuehdotuksien ja haastattelusitaattien laajempi esittely: https://gofore.com/julkishallinnon-digitalisaation-tilannekuva/

Tutkimuksesta 

Goforen teettämään tutkimukseen haastateltiin 15 julkishallinnon ja politiikan johtajaa, jotka ovat:

• Aleksi Kopponen (Valtiovarainministeriö),
• Anna-Kaisa Ikonen (kunta- ja alueministeri, valtiovarainministeriö),
• Anssi Kärkkäinen (Traficom),
• Antti Lindtman (kansanedustaja ja SDP:n puheenjohtaja),
• Elisa Kettunen (Kuntaliitto),
• Jarkko Levasma (Valtiovarainministeriö),
• Kirsi Karlamaa (Traficom),
• Laura Eiro (Liikenne- ja viestintävirasto),
• Markku Heikura (Verohallinto),
•  Maarit Waskilampi-Kuikka (Espoon kaupunki),
• Maria Nikkilä (Tampereen kaupunki),
• Pasi Lehmus (Pirkanmaan hyvinvointialue),
• Paula Merikko (Opetushallitus),
• Vesa Lipponen (valtiovarainministeriö) ja
• Virpi Hotti (Valtiokonttori).

 

Tutkimusyhtiö Verian toteutti tutkimuksen Goforen toimeksiannosta 13.1.–20.2.2026.  Tutkimus on osa Goforen näkemyshanketta, jossa haastatellaan yhteensä 30 julkishallinnon johtajaa. Näkemyshankkeen julkisena sparraajana on toiminut Valtiovarainministeriön ICT-johtaja Jarkko Levasma.