Mehiläistalouden pesäkohtaisen tuen haku on nyt auki
12.5.2026 10:00:00 EEST | Elinvoimakeskukset | Tiedote
Mehiläistalouden pesäkohtaisen tuen haku on käynnissä ajalla 28.4.–9.6.2026, tuki nousi vuoden 2026 alusta 28 euroon pesältä. Korotus vahvistaa mehiläistarhauksen toimintaedellytyksiä ja pölytyksen turvaamista Suomessa.

Valtioneuvosto on päättänyt nostaa mehiläistalouden kansallista pesäkohtaista tukea vuodelle 2026. Sitä maksetaan 28 euroa talvehtinutta ja jakautumatonta mehiläisyhteiskuntaa kohti vuodelta 2026, eli tuki on kolme euroa korkeampi pesää kohden kuin vuodelta 2025. Yhteensä tukea maksetaan noin 0,80 miljoonaa euroa arviolta 28 000 mehiläisyhteiskunnasta aiempien vuosien tietojen perusteella.
Voit hakea tukea joko sähköisesti tai lomakkeella
Mehiläistalouden kansallista pesäkohtaista tukea voit hakea sähköisesti Vipu-palvelussa (vipu.ruokavirasto.fi) kohdassa Mehiläistalouden tuki 9.6.2026 klo 23.59 mennessä. Voit myös hakea tukea lomakkeella 204, (ruokavirasto.fi) tulosta hakuohjeet sekä hakulomake Ruokaviraston verkkosivustolta Mehiläistalouden tuki (ruokavirasto.fi) ja palauta lomake viimeistään 9.6.2026 Itä-Suomen elinvoimakeskukseen tai Ahvenanmaan valtionvirastoon.
Hakemuksen on oltava toimivaltaisella viranomaisella viimeistään viimeisenä hakupäivänä 9.6.2026. Myöhemmin saapuneet hakemukset myöhästyvät ja ne hylätään. Liitäthän hakemukselle tarvittavat liitteet, puutteelliset liitteet aiheuttavat tuen hylkäämisen. Tuen hakemiseen tarvittavat liitteet ovat listattuna Ruokavirasto.fi -sivuille.
"Vuonna 2025 hakemuksista yli puolessa, noin 80 % prosentissa oli puutteita liitteissä. Myös tarvittaviin liitteisiin on tullut pieniä muutoksia, hakuohjeet on hyvä lukea tarkasti ennen hakemuksen lähettämistä", mainitsee tarkastaja Minna-Mari Huupponen, Itä-Suomen elinvoimakeskus.
Viime vuonna Suomessa oli 409 mehiläistarhaajaa, jotka hakivat kansallista pesäkohtaista tukea
Tukea saadakseen mehiläistarhaajalla täytyy olla hallinnassaan vähintään 15 talvehtinutta mehiläisyhteiskuntaa. Tarhaajan on täytynyt saada myyntituloja mehiläistaloudesta ja hänen on pitänyt noudattaa eläinrekisterilainsäädäntöä. Lisäksi hakijan tulee ilmoittaa mehiläisyhteiskuntien pitopaikat ja mehiläisyhteiskuntien lukumäärä kussakin pitopaikassa.
Pesäkohtaisen mehiläistalouden kansallisen tuen tavoitteena on kompensoida Suomen epäedullisista luonnonolosuhteista johtuvaa kilpailuhaittaa sekä turvata mehiläistalouden jatkuvuutta ja kehittymismahdollisuuksia Suomessa.
Mehiläistalouden kansallista pesäkohtaista tukea maksetaan mehiläistalouden harjoittajille toimintaedellytysten turvaamiseksi. Tukea voi hakea koko maassa ja niiden käsittelystä vastaavat Itä-Suomen elinvoimakeskus ja Ahvenanmaan valtionvirasto.
Lisätietoa: Mehiläistalouden tuki nousee kolme euroa pesältä 28 euroon - Maa- ja metsätalousministeriö (mmm.fi)
Lue lisää tuesta ja sen hakemisesta: Mehiläistalouden pesäkohtainen tuki 2026 - Ruokavirasto (ruokavirasto.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
tarkastaja Minna-Mari Huupponen
Itä-Suomen elinvoimakeskus
Maaseutu, kalatalous ja ympäristö -osasto
Puh. 0295 026 790
minna-mari.huupponen@elinvoimakeskus.fi
Elinvoimakeskukset ovat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluvia valtion aluehallinnon viranomaisia. Elinvoimakeskukset hoitavat muun muassa elinkeinoihin, maaseutuun, liikenteeseen, ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinvoimakeskukset
Pohjois-Suomen Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -hankehaku on avoinna 30.10.2026 saakka (Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja Kainuu)7.8.2026 14:06:30 EEST | Tiedote
Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) haku kohdistuu toimintalinjan 5. Sosiaalisten innovaatioiden Suomi erityistavoitteeseen 5.1. Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen. Erityistavoitteessa tuetaan lastensuojelun avo-, sijais- sekä jälkihuollon piirissä olevien lasten ja nuorten elämäntilannetta ja pärjäämistä. Tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tarpeista lähteviä, helposti saavutettavia tukitoimia ja palveluita, joita tuotetaan paikallisesti lapsia ja nuoria kuunnellen.
Kuivan kevään jälkeen läntisen Suomen vesitilanne on monin paikoin palannut tavanomaiselle tasolle29.7.2026 12:00:58 EEST | Tiedote
Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen vesitilanteessa on tällä hetkellä selviä eroja säännösteltyjen ja luonnontilaisten vesistöjen välillä. Säännöstellyillä järvillä vedenpinnat ovat tavanomaisella tasolla kun taas luonnontilaisten järvien pinnat ovat edelleen pääosin tavanomaista alempana ajankohtaan nähden. Paikoin vedenkorkeudet ovat kuitenkin viimeaikaisten sateiden myötä palautuneet lähemmäs vuodenajan keskimääräistä tasoa.
Saimaannorpan suojelusta kaupalliselle kalastukselle aiheutuvien taloudellisten vaikutusten johdosta myönnettävä avustushaku avautuu 1.8.202627.7.2026 09:23:21 EEST | Tiedote
Saimaannorpan suojelu rajoittaa kaupallista kalastusta. Norpat myös heikentävät pyydysten tuottoa. Näiden taloudellisten menetysten vuoksi kaupallisille kalastajille on suunnattu avustus vuosille 2024-27. Avustus on haettavissa elokuun ajan.
Livskraftscentralen fördelade 2,26 miljoner euro i fiskevårdsavgiftsmedel till nio landskap23.7.2026 08:15:00 EEST | Pressmeddelande
Fiskerienheten vid Livskraftscentralen i Sydvästra Finland beviljade sammanlagt cirka 2,26 miljoner euro i medel för främjande av fiskerihushållning inom sitt verksamhetsområde, som omfattar Mellersta Österbotten, Österbotten, Södra Österbotten, Satakunta, Egentliga Finland, Nyland, Päijänne-Tavastland, Kymmenedalen och Södra Karelen. Medlen har samlats in genom de statliga fiskevårdsavgifter som betalas av fiskare.
Elinvoimakeskus jakoi 2,26 miljoonaa euroa yhdeksän maakunnan alueelle kalastonhoitomaksuista kertyneitä varoja23.7.2026 08:15:00 EEST | Tiedote
Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen kalatalousyksikkö myönsi toimialueelleen Keski-Pohjanmaalle, Pohjanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle, Satakuntaan, Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle, Päijät-Hämeeseen, Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan yhteensä noin 2,26 miljoonaa euroa kalatalouden edistämisvaroja. Varat ovat kertyneet kalastajien maksamista valtion kalastonhoitomaksuista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme