Etelä-Suomen aikuissosiaalityön selvitys: aikuissosiaalityö on yhteiskunnan näkymätön peruspilari

Yhteiskunnallisessa keskustelussa aikuiset jäävät usein väliinputoajiksi. Toisin kuin lapset tai ikääntyneet, työikäiset nähdään helposti yksilöinä, joiden tulisi pärjätä omillaan. Ajattelutapa, jossa vaikeudet nähdään yksilön omana syynä, sivuuttaa rakenteelliset ongelmat kuten toimeentulon heikkenemisen, mielenterveyshaasteiden kasvun tai muun äkillisen sairastumisen ja työelämän epävarmuuden. Nämä haasteet voivat kohdata meistä ketä tahansa elämän kriisiytyessä.

Etelä-Suomen laajuisessa aikuissosiaalityön selvityksessä koottiin suosituksia aikuissosiaalityön kehittämiseksi. Alla avataan raportista nousevia keskeisiä havaintoja.

Aikuissosiaalityö tukee muita sosiaalipalveluja ja on kustannustehokasta

Aikuissosiaalityö nähdään usein pelkkänä tukitoimintona, vaikka sen tulisi olla tasavertaisessa roolissa muiden sosiaalipalveluiden kanssa. Aikuissosiaalityö ehkäisee muiden sosiaalipalveluiden tarvetta ja kuormitusta. Työikäisten palveluiden piirissä on noin 7 % Suomen 18–64-vuotiaista, eli arviolta 250 000 henkilöä (THL 2025).

Palveluissa painottuvat nuoret aikuiset ja työiän loppuvaiheessa olevat asiakkaat. Jos aikuissosiaalityön tukea ei ole tai se ei ole oikea-aikaista, työikäisten vaikeudet heijastuvat suoraan perhepalveluiden, lastensuojelun ja ikääntyneiden sosiaalipalveluiden kuormitukseen.

Työikäisten sosiaalipalvelut ovat erittäin pieni kustannuserä. 79 euroa/asukas on koko sote-järjestelmän pienimpiä palveluluokkia. Osuus koko sote-kustannuksista jää alle kahden prosentin. Tämä sisältää muun muassa aikuissosiaalityön, sosiaalisen kuntoutuksen ja palveluohjauksen. Tämä ei sisällä toimeentulotukea tai muita etuuksia.

Aikuissosiaalityössä tehdään laajalaista yhteistyötä

Mielenterveysongelmat ovat kasvussa koko EU:n alueella, ja yhä useampi työssäkäyvä elää köyhyydessä. Aikuissosiaalityön asiakaskunta on myös yhä monikansallisempaa, mikä edellyttää entistä laaja-alaisempaa osaamista ja yhteistyötä. Aikuissosiaalityö toimii rajapinnassa terveydenhuollon, työllisyyspalveluiden, järjestöjen ja jopa yritysmaailman kanssa. Juuri tämä tekee siitä korvaamattoman.

Aikuissosiaalityö vähentää eriarvoistumista ja ylläpitää yhteiskuntarauhaa. Sillä on keskeinen rooli poikkeusoloihin varautumisessa, se turvaa väestön perustarpeet, ehkäisee kriisien syvenemistä ja vahvistaa yhteiskunnan toimintakykyä silloin, kun normaalit palvelurakenteet häiriintyvät.

Aikuissosiaalityö on tunnistettava keskeiseksi osaksi hyvinvointiyhteiskunnan perustaa. Leikkaukset, jotka heikentävät työikäisten tukea voivat tuoda lyhytaikaisia säästöjä, mutta pitkällä aikavälillä ne kasvattavat kustannuksia ja syventävät ongelmia.

Aikuisten tukeminen ei ole vain yksilöiden auttamista – se on investointi koko yhteiskunnan kestävyyteen.

Lisätietoa

• Helsingin nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja Leena Luhtasela, p. 09 310 64489, leena.luhtasela@hel.fi 
• Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Soccan erikoissuunnittelija Tytti Hytti, p. 040 334 0821, tytti.s.hytti@hus.fi ja kehittämispäällikkö Kaisa Palomäki, p. 040 554 8299, kaisa.palomaki@hus.fi
• Aikuissosiaalityö ja työikäisten sosiaalipalvelut – Selvitys nykytilasta Etelä-Suomen hyvinvointialueilla 2025

Selvityksen tuotti Etelä-Suomen yhteistyöalueen työikäisten palvelujen työryhmä yhdessä Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Soccan kanssa. 

Työryhmään kuuluvat:

Merja Degerlund, koordinoiva esihenkilö, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Eija Leino, tulosaluejohtaja, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Leena Luhtasela, nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja, Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi
Raisa Muikku, tulosyksikköpäällikkö, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Tarja Mäntynen, tulosaluejohtaja, Kymenlaakson hyvinvointialue
Hanne Niemi, aikuissosiaalityön palvelualuejohtaja, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 
Tapio Nieminen, palvelulinjajohtaja, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Riinamari Savolainen, palvelupäällikkö, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Tytti Hytti, erikoissuunnittelija, Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Socca)
Kaisa Palomäki, kehittämispäällikkö, Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus  (Socca)