Tutkimustulos: Tekoälypohjaiset keskustelut lupaava keino torjua harhaanjohtavia terveysväitteitä

Yleisön tietoisuus misinformaatiosta on kasvanut. Siinä on auttanut tutkimukset, joissa on tarkasteltu harhaanjohtavan sisällön lähteitä ja vaikutuksia sekä sosiaalisessa että perinteisessä mediassa. Generatiivisen tekoälyn nopea yleistyminen on kuitenkin hämärtänyt entisestään rajan todellisuuden ja manipuloidun sisällön välillä. Laajasti saatavilla olevat tekoälytyökalut pystyvät jo tuottamaan uskottavia artikkeleita, pyörittämään sosiaalisen median botteja mielipidevaikuttamiseen sekä luomaan kuvia tapahtumista, joita ei ole koskaan tapahtunut.

Vaikka yksilöt voivat oppia tunnistamaan väärää sisältöä, misinformaatio leviää usein luottamuksellisten ihmissuhteiden kautta. Harhaanjohtavat käsitykset esimerkiksi mielenterveydestä, liikunnasta tai rokotuksista voivat olla erityisen vaikeita haastaa, kun ne tulevat ystäviltä tai perheenjäseniltä. Tutkijoiden mukaan kriittinen tieto ja keskustelutaidot ovat välttämättömiä, jotta virheelliset käsitykset voidaan tunnistaa ja niiden vaikutuksia ehkäistä sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla.

”Motivaatiomme oli vastata kuiluun sen välillä, että tiedämme misinformaatiota olevan olemassa, ja sen, että pystymme vastustamaan sitä arjen keskusteluissa. Tekoäly antaa mahdollisuuden tukea ihmisiä laajassa mittakaavassa ilman, että se korvaisi inhimillistä harkintaa”, sanoo Oulun yliopiston Soveltavan tietotekniikan keskuksen professori Simo Hosio.

 

Kognitiivinen inokulaatio tekoälyn avulla

Hosion ryhmässä työskentelevä väitöskirjatutkija Dániel Szabó  on hyödyntänyt kognitiivista inokulaatiota, mikä on sosiaalipsykologiasta tuttu lähestymistapa. Se kehitettiin alun perin suojelemaan ihmisiä suostuttelulta. Lähestymistapa perustuu oletukseen, että mieli toimii ulkoisia hyökkäyksiä vastaan samankaltaisesti kuin keho: lieville, heikennetyille harhaanjohtaville väitteille altistuminen voi vahvistaa vastustuskykyä myöhempiä vaikutusyrityksiä vastaan.

Vuosikymmenten aikana eri henkilöiden tekemät tutkimukset osoittavat menetelmän toimivuuden esimerkiksi terveyskasvatuksessa, päihdevalistuksessa ja lasten turvallisuuskasvatuksessa. Käytännön soveltaminen on kuitenkin ollut rajallista, sillä keskusteluun perustuvan inokulaation toteuttaminen laajasti ei ole mahdollista resurssipulan vuoksi.

Tähän haasteeseen Oulun yliopiston ja Tokion yliopiston yhteistutkimus tarjoaa ratkaisun tekoälyn avulla. Ryhmä kehitti Forty-nimisen chatbotin, joka tarjoaa rakenteellisia ja tieteellisesti validoituja inokulaatiokeskusteluja verkossa. Chatbot käsittelee neljää terveyteen liittyvää aihetta ja niihin liittyviä yleisiä virhekäsityksiä: päivittäisen hampaiden harjauksen merkitystä, liikunnan ja mielenterveyden yhteyttä, alkoholin käytön sosiaalista hyväksyntää ja fyysisiä haittoja sekä ympäristönsuojelun tärkeyttä.

”Tekoäly mahdollistaa näyttöön perustuvien koulutuksellisten keskustelujen tarjoamisen yhtenäisesti ja väestömittakaavassa. Tämä ei yksinkertaisesti ole mahdollista perinteisin keinoin nykyisillä resursseilla”, toteaa Dániel Szabó.

 

Tutkimustulokset: chatbot tehokkaampi kuin perinteiset menetelmät

Lähestymistavan vaikuttavuutta arvioitiin tutkimuksessa, jossa Forty otettiin käyttöön julkisella verkkosivulla meetforty.com, jossa käyttäjät voivat osallistua kognitiiviseen inokulaatioon perustuviin keskusteluihin.

Järjestelmän validoimiseksi 65 osallistujaa vertasi chatbotin käyttöä perinteisiin, ei-keskustelullisiin inokulaatiomenetelmiin, kuten opetusmateriaalien lukemiseen tai esseen kirjoittamiseen. Tulokset osoittivat, että Forty lisäsi osallistujien vastustuskykyä terveyteen liittyvää misinformaatiota vastaan tehokkaammin kuin lukeminen tai kirjoittaminen. Tutkimuksen tulokset julkaistiin ihmisen ja tietokoneen välisen vuorovaikutuksen lippulaivakonferenssissa, ACM CHI:ssa huhtikuussa. Artikkeli myös palkittiin kunniamaininnalla.

Vaikka kaikkia tulokseen johtavia mekanismeja ei vielä täysin tunneta, tutkimus osoittaa, että tekoälypohjaiset keskustelulliset lähestymistavat voivat merkittävästi vähentää alttiutta terveyteen liittyville virhekäsityksille.

”Nämä varhaiset tulokset viittaavat siihen, että rakenteellinen tekoälykeskustelu voi tukea kriittistä ajattelua tavoilla, joita emme täysin osanneet ennakoida,” sanoo akatemiapalkittu professori Simo Hosio, joka on työskennellyt vierailevana tutkijana myös Tokion yliopistossa Interactive  Intelligent Systems Laboratory -ryhmässä.

 

Tuleva tutkimus keskittyy mielenterveyden resilienssiin

Tutkijat järjestivät työpajan Augment Humans -konferenssissa Okinawalla, Japanissa, maaliskuussa 2026. Se toteutettiin yhteistyössä Aalborgin yliopiston, UNSW Sydneyn, Melbournen yliopiston ja Tokion yliopiston kanssa ja kokosi yhteen parikymmentä kansainvälistä asiantuntijaa.

Työpajassa tarkasteltiin, miten tekoäly voi tukea muita resilienssin muotoja, kuten kykyä vastustaa negatiivisia ajatusmalleja, vetämättömyyttä tai motivaation puutetta. Keskustelut yhdistettiin käytännönläheiseen prototypointiin, ja kehitetyt kokeelliset ratkaisut ovat nyt saatavilla työpajan verkkosivulla beyondoffloading.org.

”Keskustelu siirtyi nopeasti teoriasta käytäntöön. Kävi selväksi, ettei resilienssi rajoitu vain misinformaatioon”, hoksauttaa Dániel Szabó.

 

Seuraava tutkimusvaihe on jo käynnissä. Jatkamalla tiivistä yhteistyötä Tokion yliopiston kanssa ja laajentamalla uusille kumppaneille Oulun yliopiston Soveltavan tietotekniikan keskuksen tutkimusryhmä valmistautuu laajentamaan Fortyn tehtäviä. Tulevissa sovelluksissa chatbot keskustelee mielenterveydestä ja haastavista elämäntilanteista, tavoitteenaan auttaa ihmisiä rakentamaan resilienssiä arjen paineisiin sekä yllättäviin elämäntapahtumiin jo ennalta.

Tutkimuksessa tarkastellaan, miten keskusteleva tekoäly voisi auttaa ihmisiä valmistautumaan esimerkiksi äkilliseen stressiin tai menetykseen.

”Pitkän aikavälin tavoitteemme ei ole korvata inhimillistä tukea vaan tarjota saavutettavia välineitä, jotka auttavat ihmisiä valmistautumaan henkisesti haasteisiin ennen kuin ne toteutuvat”, Hosio korostaa.

Lue alkuperäinen artikkeli

Conversational Inoculation to Enhance Resistance to Misinformation

(Dániel Szabó, Chi-Lan Yang, Aku Visuri, Jonas Oppenlaender, Bharathi Sekar, Koji Yatani, and Simo Hosio. 2026. Conversational Inoculation to Enhance Resistance to Misinformation. In Proceedings of the 2026 CHI Conference on Human Factors in Computing Systems (CHI '26). Association for Computing Machinery, New York, NY, USA, Article 958, 1–17.)

Työtä ovat tukeneet Suomen Akatemia (356128, 349637, 353790), Strategisen tutkimuksen neuvosto (335625, 335729), sekä JST ASPIRE for Top Scientists (JPMJAP2405)