Tuuli- ja aurinkovoiman luontovaikutusten arviointia on uudistettava – uusiutuvan energian sijoittumista ohjattava tehokkaammin
13.5.2026 08:00:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Uusi raportti peräänkuuluttaa tiukempaa otetta uusiutuvan energian maankäytön suunnitteluun. Ekologisesti kestävä energiasiirtymä edellyttää luontohaittojen nykyistä huolellisempaa välttämistä, yhtenäisempiä arviointimenetelmiä ja tehokkaampaa valtakunnallista ohjausta.
Suomen ympäristökeskuksen selvitys Tuuli- ja aurinkovoiman ekologinen kestävyys Suomessa: nykytila ja kehittämistarpeet vetää yhteen uusiutuvan energian rakentamisen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, maankäyttöön ja hiilen kiertoon. Vaikka uusiutuva energia on välttämätöntä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, sen sijoittaminen vaatii tarkempaa, luontotavoitteet huomioivaa ohjausta. Tätä korostaa hankkeiden painottuminen metsäisille luontoalueille.
Metsien pirstoutumisesta luontopositiivisuuteen
Tutkijoiden mukaan mahdolliset luontohaitat liittyvät erityisesti yhtenäisten luontoalueiden pirstoutumiseen ja ekologisten yhteyksien katkeamiseen, mikä kiihdyttää luontokatoa. Vaikka esimerkiksi yksittäisen tuulivoimahankkeen luontohaitat vaikuttaisivat vähäisiltä, voi luonto köyhtyä merkittävästi usean eri hankkeen kasautuvien vaikutusten seurauksena.
Tuulivoimahankkeissa luontoalueita pirstova vaikutus aiheutuu sähkönsiirtolinjojen, tiestön ja turbiinimäärien yhteisvaikutuksesta. Sitä vastoin aurinkovoimalla on havaittu valmiiksi muokatuissa, luontoköyhissä ympäristöissä monimuotoisuutta lisääviä vaikutuksia, kun paneelikenttiä hoidetaan luonnonmukaisesti. Haittojen lieventämisen ja hyvittämisen toimenpiteitä tulisi sisällyttää osaksi kaikkea uusiutuvan energian rakentamista.
Vaikutusarvioinnit eivät huomioi kokonaiskuvaa
Tutkimuksesta selviää, että nykyiset ympäristövaikutusten arviointikäytännöt (YVA) eivät riittävästi huomioi hankkeiden kasautuvia ja pitkäaikaisia vaikutuksia luontoon.
”Ekologisesti kestävä uusiutuvan energian rakentaminen edellyttää, että luontovaikutusten arviointikriteerejä uudistetaan ja yhtenäistetään. Meidän on pystyttävä katsomaan yksittäisiä hankkeita laajempaa kokonaisuutta, jotta luonnon monimuotoisuus ei murene pala palalta”, toteaa kehittämispäällikkö Kari-Matti Vuori Suomen ympäristökeskuksesta.
Tietopohjaa on vahvistettava erityisesti luontoalueiden kytkeytyneisyyden turvaamiseksi. Jotta energiasiirtymä voi olla ekologisesti kestävä, maakuntien tärkeät, rakentamisen ulkopuolelle jätettävät ekologiset vyöhykkeet tulisi määritellä osana valtakunnallisia alueiden käytön tavoitteita.
Kansalliset tavoitteet ja sijainnin ohjaus kuntoon
Maankäytön suunnittelulla tulisi ohjata uusiutuvan energian rakentaminen nykyistä vahvemmin ihmistoiminnan muuttamille, luonnoltaan köyhille alueille.
Tutkijat kannustavatkin kuntia strategiseen suunnitteluun ja hankkeiden ekologisen kestävyyden parantamiseen tutkimustiedon pohjalta. Samalla on tehostettava uusiutuvan energian viranomaisohjausta, vaikutusten seurantaa sekä laillisuusvalvontaa.
”Luonnon kannalta kestävästi tuotettu tuuli- ja aurinkovoima ei voi kasvaa loputtomasti, sillä tuotannolla on väistämättä myös kielteisiä vaikutuksia luontoon”, toteaa erikoistutkija Jonne Hytönen Suomen ympäristökeskuksesta.
Maankäytön suunnittelu ja hankkeiden reunaehtoja koskevat lakimuutokset voisivat auttaa löytämään energiantuotannolle alueet, joissa rakentamisesta koituu vähiten haittaa.
”Maakuntakaavoituksen ohjausroolin keventäminen osana parhaillaan eduskuntakäsittelyssä olevaa alueidenkäyttölain uudistusta voi kuitenkin vaarantaa luontohaittojen hillintään tähtäävät tavoitteet”, Hytönen jatkaa.
Raportti: Tuuli- ja aurinkovoiman ekologinen kestävyys Suomessa: nykytila ja kehittämistarpeet
Raportti on toteutettu osana Puhtaan energiajärjestelmän siirtymä (REPower-CEST) -projektia.
- Lue lisää projektista: Puhtaan energiajärjestelmän siirtymä (REPower-CEST)
Euroopan unionin rahoittama – NextGenerationEU. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat ainoastaan tämän tekstin laatijoiden näkemyksiä eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin tai komission kantaa. Euroopan unioni ja komissio eivät ole vastuussa niistä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kari-Matti VuoriKehittämispäällikkö
Puh:044 971 9962etunimi.sukunimi@syke.fiJonne HytönenErikoistutkija
Puh:029 525 1230etunimi.sukunimi@syke.fiSaara SivonenViestintäasiantuntija
Puh:029 525 1082etunimi.sukunimi@syke.fiMediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Gypsum could reduce agricultural phosphorus loading around the Baltic Sea region26.10.2026 09:00:00 EET | Press release
Gypsum treatment reduced phosphorus losses from agricultural soils in the GYPREG project trials conducted in different countries. The results support wider use of the method across the Baltic Sea region, but broader implementation requires local research, effective logistics, appropriate regulation and long-term funding.
Gips kunde minska jordbrukets fosforbelastning i stora delar av Östersjöområdet26.10.2026 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Gipsbehandling minskade fosforläckaget från åkermark i GYPREG-projektets försök i olika länder. Resultaten stöder en bredare användning av metoden i Östersjöområdet, men ett bredare införande förutsätter lokal forskningskunskap, fungerande logistik, tydlig reglering och långsiktig finansiering.
Kipsi voisi vähentää maatalouden fosforikuormitusta laajasti Itämeren alueella26.10.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Kipsikäsittely vähensi fosforin huuhtoutumista eri maiden peltomaista GYPREG-projektin kokeissa. Tulokset tukevat menetelmän laajempaa hyödyntämistä Itämeren alueella, mutta käyttöönotto edellyttää paikallista tutkimustietoa, toimivaa logistiikkaa, sääntelyä ja pysyvää rahoitusta.
Tutkimus: Energiakriisi lisäsi puunpolttoa ja arjen energiasäästöä omakotitaloissa26.10.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Lähes kaikki sähkölämmitteisten omakotitalojen asukkaat pyrkivät hillitsemään energiakustannuksia talven 2022–2023 energiakriisin aikana. Valtaosa turvautui nopeasti toteutettaviin säästötoimiin, mutta vain harvat investoivat pysyviin energiaratkaisuihin.
Uusi InfraKierto-projekti kehittää infrarakentamisen materiaalivirtojen seurantaa23.10.2026 08:55:00 EEST | Tiedote
Suomessa käytetään valtavia määriä maa- ja kiviaineksia infrarakentamiseen, mutta materiaalien käytöstä tai kiertotaloudesta ei ole tällä hetkellä kattavaa ja ajantasaista kokonaiskuvaa. Tehokkaampi materiaalien käyttö ja sivuvirtojen hyödyntäminen vähentävät luonnonvarojen tarvetta sekä ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme