Filosofia vastavoimana polarisaatiolle: Vuoden Tiedekynä -voittaja Erika Ruonakoski kehottaa näkemään kärjistyksien tuolle puolen

Filosofiantutkija, dosentti Erika Ruonakoski on monen muun tavoin kyllästynyt nykykeskustelun polarisoitumiseen. Vuoden Tiedekynä -palkittavassa tutkimusartikkelissaan Ruonakoski kysyy, miten nähdä kärjistyksiä korostavan ajattelun tuolle puolen. 

Koneen Säätiö on myöntänyt 25 000 euron arvoisen tunnustuksen Ruonakosken artikkelille “Epäsuoran filosofian mahdollisuudet: Tiennäyttäjinä Søren Kierkegaard ja Christine de Pizan”. Artikkeli on julkaistu filosofisen aikakauslehti niin & näinin numerossa 2/2023.

”Olen halunnut selvittää, miten filosofia voisi purkaa vastakkainasetteluille perustuvaa kanssakäymisen tilaa tänä aikana”, Ruonakoski kertoo artikkelinsa kysymyksenasettelusta.”

Filosofia helppojen ”mieltä olemisen” kaavojen rikkomisena

Artikkelissaan Ruonakoski kysyy, mitä filosofia ja taide voivat tarjota totuudenjälkeiseksi kutsutulle ajalle, jota luonnehtivat eri ihmisryhmien ajautuminen omiin puolustusasemiinsa ja mediatodellisuuksiinsa sekä yksilöllisen toimijuuden haurastuminen.

”Valtavirtafilosofian pyrkimys mahdollisimman hyvään argumentointiin jonkun kannan puolesta ei välttämättä pysty seisauttamaan tätä koneistoa, joka jumittuu juupas–eipäs-huuteluun”, tutkija toteaa.

Siksi Ruonakosken mukaan tarvitaan toisenlainen tapa tehdä filosofiaa. Akateemisesta filosofiasta poikkeavat ilmaisukeinot voivat altistaa oman ajattelun luovalle hämmennykselle ja auttaa reflektoimaan sitä kriittisesti.

Ruonakosken mukaan filosofia voi rikkoa helppoja ”mieltä olemisen” kaavoja. Erityisesti hän on jäljittänyt ”epäsuoraksi filosofiaksi” kutsumaansa ajatteluperinnettä.

“’Epäsuora’ viittaa minulle siihen, ettei pyritä ainoastaan perustelemaan tietyn kannan oikeellisuutta tai lukitsemaan sitä, vaan leikitellään moniselitteisyydellä ja kutsutaan siten yhteiseen ajattelun liikkeeseen”, Ruonakoski avaa.

Yhteiseen ajattelun liikkeeseen liittyy Ruonakoskelle kumouksellista potentiaalia.

“Tässä ajassa pidän tärkeänä filosofian avaamaa oleilua mahdollisuuksien ulottuvuudessa. Tavoitteenani on ollut tehdä tällainen tiedollisen epävarmuuden tila ymmärrettäväksi ja näyttää, miten se voi olla hedelmällisempi lähtökohta ajattelulle kuin pakonomainen kannanottaminen.”

Tiennäyttäjinä filosofian historian leikittelijät 

Filosofinen ajattelu ja luovia kirjallisia keinoja hyödyntävä kirjoittaminen ovat kulkeneet filosofian historiassa rinnakkain.

Tiennäyttäjänä Ruonakoskelle on ollut muun muassa 1800-luvun eksistentialistifilosofi Søren Kierkegaard. Toisaalta Ruonakoski on tutkimuksessaan kytkeytynyt feministisen filosofian perinteeseen ja innoittunut erityisesti suomentamistaan ajattelijoista, keskiajalla kirjoittaneesta Christine de Pizanista aina suurelle yleisölle tunnetumpaan Simone de Beauvoiriin.

”Minua ihastuttaa näissä vanhemmissa, 1400–1800-lukujen teksteissä esimerkiksi se, ettei lukija välttämättä tiedä, miten tosissaan teksti on tarkoitettu otettavaksi. Siitä tulee hauska nyrjäytys lukijan ajatusprosessille.”

Tällainen filosofian tyylilaji herättelee Ruonakosken mukaan mielikuvitusta ja kutsuu aidon ihmettelyn äärelle. ”Ei vain siihen, vakuutunko argumentaatiosta vai en”, tutkija täsmentää.

Filosofia voi liikuttaa, yllättää ja tuoda esille eletyn kokemuksen moninaiset sävyt.

“Näin se voi kohdata lukijansa tuntevana ja ruumiillisena olentona.” 

Yhteiskunnan polarisoitumiskehityksen esiin kutsuma kirjoittajan ääni

Tiedekynä-palkinnonsaaja peräänkuuluttaa nyansoidumpaa, sävykkäämpää keskustelun ja ajattelun tilaa.

Ruonakoski näkee, että polarisoitumiskehityksessä on kyse paitsi yhteiskunnallisesta myös ihmisen sisäisestä tapahtumasta. Ihminen voi esimerkiksi kiinnittyä nostalgiaan ja vaatia sellaisen todellisuuden palauttamista, jota ei enää ole, tai etsiä syyllisiä aina ulkopuoleltaan, vihansa kohteeksi.

“Artikkelia kirjoittaessa etsin pehmeämpää argumentaation tapaa – lempeämpää kirjoittajan ääntä. Ajattelen että kielellisellä tasolla on mahdollista tehdä se, mitä yhteiskunnan tasollakin tulisi tehdä: valita kuunteleva ja pohdiskeleva asenne.”

Vuoden Tiedekynä -palkinnon tarkoituksena on vahvistaa suomenkielisen tieteellisen kirjoittamisen asemaa ja arvostusta. Vuodesta 2010 lähtien jaettu palkinto on yksi Suomen suurimmista alallaan, ja se myönnetään vuorovuosin humanistisen, yhteiskuntatieteen ja ympäristöntutkimuksen alan suomeksi kirjoitetulle tutkimusartikkelille.  

Erika Ruonakoski on filosofian dosentti, joka on erikoistunut fenomenologiaan ja feministiseen filosofiaan. Hän työskentelee tutkijana käytännöllisessä filosofiassa Helsingin yliopistossa.