Sekametsät tarjoavat ratkaisuja hirvivahinkoihin

– Hirvivahinkojen hallinnassa katse kannattaa suunnata yhä enemmän metsien rakenteeseen ja ravintoon, ei pelkästään hirvikantaan, erikoissuunnittelija Marko Svensberg Suomen riistakeskukselta sanoo.

Sorkkia sekametsissä -hankkeessa etsitään ratkaisuja, joilla metsätalous ja hirvieläinkantojen hoito voidaan sovittaa yhteen. Tavoitteena on vähentää hirvivahinkoja sekä parantaa metsien monimuotoisuutta ja tuhoriskien kestävyyttä.

– Tavoitteena on tarjota metsänomistajille lisää työkaluja hirvivahinkojen vähentämiseen, hirvieläinvahinkovastaava Esko Viinanen Suomen metsäkeskuksesta kertoo.

Hirvivahingot kohdistuvat erityisesti mäntytaimikoihin

Suurin osa hirvivahingoista kohdistuu mäntyvaltaisiin taimikoihin. Vahinkoriskiä voidaan vähentää kahdella pääkeinolla: hirvikantaa säätelemällä sekä lisäämällä hirville sopivaa ravintoa.

– Kun ravintoa on enemmän ja monipuolisemmin tarjolla, hirvien syönti jakautuu tasaisemmin eikä kohdistu yhtä voimakkaasti yksittäisiin taimikoihin, Svensberg kertoo.

Hirvikanta on Suomessa pienentynyt merkittävästi 2000-luvun alusta. Metsävahinkokorvaukset ovat laskeneet 2–5 miljoonasta eurosta nykyiseen 0,5–1,5 miljoonaan euroon vuodessa.

Kuusettuminen lisää riskejä

Suomen metsät ovat viime vuosikymmeninä kuusettuneet. Hirvivahinkojen pelko on ohjannut metsänomistajia suosimaan kuusta männyn sijaan, mikä on vähentänyt mäntytaimikoiden pinta-alaa ja keskittänyt hirvien syöntipainetta.

Kuusettumiseen liittyy kasvavia riskejä. Liian karuille kasvupaikoille perustetut kuusikot kasvavat huonosti ja ovat alttiita hyönteis- ja kuivuustuhoille – taloudellinen tuotos jää heikoksi. Esimerkiksi kaarnakuoriaistuhojen määrä on Suomessa lisääntynyt viime vuosina.

– Kuusen suosiminen voi lyhyellä aikavälillä tuntua turvalliselta, mutta pitkällä aikavälillä se lisää sekä metsätuhojen että hirvivahinkojen riskiä, Viinanen sanoo.

Sekametsä hajauttaa syöntipainetta

Hankkeen viesti on, että ravinnon lisääminen vähentää vahinkoja. Lehtipuuston, pensaskerroksen, mäntytaimikoiden ja varpujen runsaus hajauttaa hirvien syöntiä ja lieventää paikallisia tuhoja.

– Monipuolinen metsä toimii ikään kuin puskurina. Se vähentää vahinkoja ja samalla parantaa metsän kestävyyttä, Viinanen tiivistää.

Monimuotoinen puusto kestää paremmin ilmaston ääri-ilmiöitä ja tukevat luonnon monimuotoisuutta.

Sorkkia sekametsissä -hanke

Vuonna 2025 alkanut kolmivuotinen hanke keskittyy tutkimukseen, koulutukseen ja viestintään. Hanketta koordinoi Suomen riistakeskus, ja mukana ovat Suomen metsäkeskus, Helsingin yliopisto sekä Hämeen ammattikorkeakoulu. Rahoituksesta vastaa pääosin maa- ja metsätalousministeriö.