Sijoittajat palasivat rahastomarkkinoille huhtikuussa – rahastopääoma kasvoi 211 miljardiin euroon

Uusia pääomia sijoitettiin huhtikuussa kaikkiin päärahastoluokkiin vaihtoehtoisia rahastoja lukuun ottamatta. Osakerahastoihin sijoitettiin uusia varoja yhteensä 657 miljoonaa euroa, yhdistelmärahastoihin 118 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoihin 245 miljoonaa ja lyhyen koron rahastoihin 418 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoisista rahastoista lunastettiin yhteensä 4 miljoonaa euroa.

milj. EUR	Nettomerkinnät huhtikuu 2026	Nettomerkinnät vuoden alusta	Pääoma 30.04.2026
Osakerahastot	657	-402	91 852
Yhdistelmärahastot	118	640	43 798
Pitkän koron rahastot	245	1 417	43 915
Lyhyen koron rahastot	418	335	21 552
Vaihtoehtoiset rahastot	-4	-15	9 561
YHTEENSÄ	1 434	1 974	210 678

Huhtikuussa globaalit pääosakeindeksit kääntyivät nousuun. Osakemarkkinat vahvistuivat laaja‑alaisesti Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa, ja useat pääindeksit nousivat kaikkien aikojen korkeimmille tasoille. Sijoittajien luottamus elpyi nopeasti heikomman alkuvuoden jälkeen.  Nousua tukivat erityisesti yritysten ensimmäisen vuosineljänneksen hyvät tulokset ja kohtuullisen suotuisat tulosnäkymät. Yhdysvaltalaisten isojen teknologiayhtiöiden tekoälyyn ja datainfrastruktuuriin liittyvät investoinnit herättivät sijoittajissa kiinnostusta. Tekoälyyn liittyvät investoinnit tukivat myös Etelä-Korean ja Taiwanin osakemarkkinoiden nousua.

Samaan aikaan Lähi-idän tilanteesta johtuva epävarmuus säilyi taustalla. Hormuzinsalmessa merenkulku oli edelleen pysähtyneenä, mikä piti energiamarkkinat levottomina. Tämä lisäsi huolta inflaatiopaineiden uudesta voimistumisesta.

Korkosijoittajalle huhtikuu tarjosi kohtuullisia tuottoja. Korot nousivat maltillisesti. Vaikka keskuspankkien ohjauskorot pysyivät Yhdysvalloissa ja Euroopassa ennallaan, keskuspankkien viestinnässä korostui aiempaa suurempi huoli energiahintojen noususta. Yrityslainojen riskilisät pysyivät kapeina suhteessa aiempien vuosien tasoihin, mikä korosti yleisen korkotason muutosten merkitystä tuottojen muodostumisessa.

”Osakerahastojen 12 kuukauden keskimääräiset tuotot olivat huhtikuussa poikkeuksellisen hyviä: monissa osakerahastoluokissa yli 20–30 prosenttia. Vahva tuottokehitys ei kuitenkaan ole pysyvä olotila. Sijoittaja joutuu nyt tasapainoilemaan, koska positiivinen teknologiavetoinen kasvunäkymä vaikuttaa kurssikehityksiin, mutta toisaalta strategisten energiavarastojen riittävyys ja energian hinnan tulevaisuus voi yllättää kielteisesti. Sijoittamisessa korostuvat entistä enemmän hajauttamisen tärkeys, pitkäjänteisyys ja omassa sijoitussuunnitelmassa pitäytyminen”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).

Korkorahastoista yhdysvaltalaisiin kasvuosakkeisiin

Evli Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Kim Pessala kertoo, että yhtiön kotimaiset asiakkaat lisäsivät sijoituksiaan osakerahastoihin, erityisesti yhdysvaltalaisiin kasvuosakkeisiin ja vähensivät matalamman riskin korkorahastoja. Kansainvälisten asiakkaiden rahavirrat olivat edelleen maltillisia, mutta maaliskuussa nähty korkorahastojen lunastuspaine hellitti huhtikuussa selvästi.

”Vuoden alusta kansainvälisten asiakkaiden nettomerkinnät ovat olleet selvästi positiiviset. He ovat erityisesti kasvattaneet sijoituksiaan Evlin yrityslainarahastoihin, joissa tuottopotentiaalia nähdään edelleen loppuvuodelle.”

Pessalan mukaan epävarmuus on alkuvuonna ollut poikkeuksellisen korkealla ja Lähi-idän kriisi on lisännyt inflaatio-odotuksia. Tämä on heijastunut korkotasoihin, kun sijoittajat ovat huolestuneet siitä, voisivatko keskuspankit kiristää rahapolitiikkaansa.

”Vaikka Lähi-idän kriisi ei ole vielä ohi, huhtikuu oli markkinoilla poikkeuksellisen vahva. Tämä toimii hyvänä muistutuksena markkinoiden ajoittamisen vaikeudesta sekä siitä, että pitkällä aikavälillä riskin ottaminen on usein perusteltua”, Pessala summaa.

Osakerahastoissa uusia pääomia sijoitettiin huhtikuussa pääasiassa globaalisti, Pohjois-Amerikkaan ja Pohjoismaihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 687 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin toimialarahastoista ja Suomeen sijoittavista rahastoista, yhteensä 48 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Tyynenmeren alueelle sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,83). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

milj. EUR	Nettomerkinnät huhtikuu 2026	Nettomerkinnät vuoden alusta	Pääoma 30.04.2026	Tuotto 12 kk (ka.)
Suomi	-34	-95	7 457	24 %
Pohjoismaat	39	399	11 509	13 %
Eurooppa	0	434	8 983	16 %
Pohjois-Amerikka	208	8	12 775	22 %
Japani	0	25	490	26 %
Tyynenmeren alue	16	98	1 415	32 %
Kehittyvät markkinat	1	398	6 953	34 %
Maailma	440	-1 637	40 895	22 %
Toimialarahastot	-14	-31	1 374	38 %
YHTEENSÄ	657	-402	91 852

Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin huhtikuussa pääasiassa euroalueen valtioriskiin ja euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 245 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin ja globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista yhteensä 23 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot 8,0 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sharpen mittarilla mitattuna sama rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,41).

milj. EUR	Nettomerkinnät huhtikuu 2026	Nettomerkinnät vuoden alusta	Pääoma 30.04.2026	Tuotto 12 kk (ka.)
Valtioriski EUR	199	801	11 001	0,9 %
Luokitellut yrityslainat EUR	-2	403	16 057	2,2 %
Korkeariskiset yrityslainat EUR	46	267	5 816	3,7 %
Valtioriski maailma	1	-1	374	0,5 %
Luokitellut yrityslainat maailma	11	9	7 086	2,1 %
Korkeariskiset yrityslainat maailma	-21	-247	1 012	4,6 %
Kehittyvät markkinat	11	185	2 568	8,0 %
YHTEENSÄ	245	1 417	43 915

Lue lisää

• Rahastoraportti, huhtikuu 2026
• Markkinakatsaus, huhtikuu 2026

Tilastokeskuksen vuoden 2024 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,67 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 872 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.

ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.

Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.