Suomalaiset odottavat päättäjiltä aktiivista reagointia kansainvälisen järjestelmän jännitteisiin

Tutkimusraportti, "Purkupallon politiikka: Suomalaisten odotukset ulko- ja turvallisuuspolitiikan siirtymissä ", perustuu Helsingin yliopiston johtamaan NATOpoll-tutkimushankkeeseen, jossa on kerätty kyselyaineisto yli 3 100 suomalaiselta. Kyselyyn vastanneista 840 oli osallistunut aikaisempiin kyselyihin, mikä mahdollistaa pitkittäistutkimuksen näkökulman.

Tutkimusraportti korostaa, että kansainvälinen turvallisuusympäristö on keskellä voimakasta ja monitasoista muutosta. Sääntöpohjaisen järjestelmän menettäessä ohjausvoimaansa, sen rinnalle ei ole syntynyt uutta järjestystä. Suomalaiset näkevät Euroopan tehtävänä puolustaa yhteisiin sopimuksiin perustuvaa järjestystä suurvaltojen hegemonista asemaa vastaan.

Yhteistyön rakentaminen Brasilian, Intian ja muiden keskisuurten toimijoiden kanssa nähdään laajasti hyväksyttävänä strategiana. Samalla tuki Ukrainalle on yhä vahvaa, vaikka sodan pitkittyminen näkyy pienenä notkahduksena.

Nato on suomalaisille turvallisuuden takaaja

Nato-jäsenyyden kannatus on laskenut kahdessa vuodessa kymmenen prosenttiyksikköä 73 prosenttiin, mutta luottamus yhteiseen puolustukseen on säilynyt vankkana. Suomalaisista 57 prosenttia olisi valmis lähettämään reserviläisiä tueksi hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle Nato-maalle.

Ydinaseisiin liittyvissä kysymyksissä Naton ydinaseharjoituksiin osallistumista (54 %) ja ydinaseiden kauttakuljetuksia (46 %) kannatetaan aiempaa vahvemmin, mutta ydinaseiden sijoittaminen Suomen maaperälle saa edelleen vain vähäistä tukea (22 %).  Eurooppalaisen ydinpelotteen vahvistaminen saa selvän enemmistön tuen (59 %).

Kansalaisten ja päättäjien näkemykset Suomen ja Yhdysvaltojen suhteesta erkanevat

Vain noin kymmenesosa suomalaisista katsoo, että Yhdysvallat olisi valmis puolustamaan Nato-liittolaisiaan nykyhallinnon aikana. Myös Yhdysvaltojen sitoutuminen Suomen ja Yhdysvaltojen väliseen puolustusyhteistyösopimukseen koetaan ohueksi (24 %).

Yhdysvaltoihin kohdistuva epäluottamus on erityisen voimakasta naisten keskuudessa. Suomen virallinen linja painottaa maiden kahdenvälisten suhteiden läheisyyttä ja yhteistyön monimuotoisuutta, mutta kansalaisten enemmistö haluaisi vähentää riippuvuutta Yhdysvalloista niin aseteknologian (87 %), digitaalisen infrastruktuurin (79 %) kuin laajemmin kulutusvalintojenkin (91 %) osalta.

 - Suomessa turvallisuuskysymysten politisoituminen uudelleen ilmenee etenkin kasvavana jännitteenä puolustustarpeisiin erittäin myönteisesti suhtautuvien kokoomuksen ja perussuomalaisten ja niihin kriittisesti asemoituvien vasemmistoliiton kannattajien välillä, hankkeen johtaja, apulaisprofessori Hanna Wass Helsingin yliopistosta huomauttaa.

Raportti tarjoaa tietoa ja suosituksia, jotka voivat auttaa vahvistamaan Suomen varautumista ja yhteiskunnallista turvallisuutta tulevaisuudessa.

Taloustutkimus keräsi aineiston 31.3.–14.4.2026. Koko aineiston virhemarginaali on noin ± 1,8 prosenttiyksikköä ja alkuperäisten vastaajien osalta noin ± 3,4 prosenttiyksikköä. Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa on mukana tutkijoita Helsingin yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta, Åbo Akademista ja Ulkopoliittisesta instituutista.

Lisätietoja:

Yleisen valtio‑opin apulaisprofessori Hanna Wass, Helsingin yliopisto, puh. +358 50 448 4399
Professori Juhana Aunesluoma, Helsingin yliopisto, puh. +358 50 415 6592
Professori Tuomas Forsberg, Tampereen yliopisto, puh. +358 50 569 1752
Tutkija Elisa Leonoff, Helsingin yliopisto, puh. +358 40 128 2577
Yliopistotutkija Johanna Vuorelma, Tampereen yliopisto, puh. +358 45 357 8335