Jälkihuoltoneuvola vahvistaa sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukea Keski-Suomessa

Sijaishuollosta itsenäistyneiden nuorten fyysinen ja psyykkinen terveys on keskimäärin heikompi kuin heidän ikätovereillaan. Arviolta noin kolmasosalla jälkihuoltonuorista on arkea haittaavia psyykkisiä ongelmia, ja yli puolet tarvitsee vahvaa tai monialaista tukea. Samalla palvelujärjestelmän pirstaleisuus ja puutteellinen tiedonkulku vaikeuttavat avun saamista oikea-aikaisesti.

– Nuoret ovat usein useiden palveluiden piirissä, mutta palveluihin sitoutumisessa on haasteita ja hoidon kokonaisuuden koordinaatio puuttuu. Jälkihuoltoneuvolassa kokoamme tuen yhteen, kuljemme nuoren rinnalla ja motivoimme palveluihin kiinnittymisessä, kertoo terveydenhoitaja Heli Dahlblom.

Terveydenhuollon osaaminen osaksi jälkihuoltoa

Lokakuussa 2024 käynnistynyt jälkihuoltoneuvola tuo terveydenhuollon ammattilaisen osaksi lastensuojelun jälkihuollon tiimiä, jossa on aiemmin työskennellyt pääasiassa sosiaalialan ammattilaisia. Toiminta perustuu hyvinvointivalmennukselliseen työotteeseen ja tiiviiseen moniammatilliseen yhteistyöhön.

Jälkihuoltoneuvolan sisältöjä ovat

• hyvinvointitarkastukset sijaishuollon loppuvaiheessa tai jälkihuoltoon siirtyessä,
• tuki palveluiden löytämisessä, niihin hakeutumisessa ja niissä pysymisessä,
• kokonaisvaltainen hyvinvoinnin vahvistaminen (mm. uni, ravitsemus ja liikunta) sekä
• yksilö- ja ryhmämuotoinen hyvinvointivalmennus.

Vuonna 2025 noin 57 prosenttia asioinneista liittyi mielenterveys- ja päihdesyihin, mikä korostaa arjen mielenterveystyön merkitystä. Konsultaatioiden osuus oli 30–50 prosenttia, mikä kertoo moniammatillisen tuen tarpeesta myös työntekijöiden näkökulmasta.

Yhteistyö parantaa vaikuttavuutta

Jälkihuoltoneuvola on vahvistanut yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon välillä sekä lisännyt ymmärrystä nuorten hyvinvoinnin kokonaisvaltaisista tarpeista. Terveydenhuollon ammattilainen toimii siltana palveluiden välillä ja tukee tiedonkulkua sekä hoidon jatkuvuutta.

– Olemme saaneet jälkihuollon työntekijöiltä palautetta, että jälkihuoltoneuvola on mahdollistanut vaivattoman ja luotettavan sote- yhteistyön, ja moniammatillinen työskentely on sujuvoittanut arkea, tiedonkulku on parantunut ja ymmärrys lisääntynyt, Dahlblom kertoo.

Jälkihuoltoneuvolan keskeinen ajatus on, että paljon tukea tarvitsevien nuorten ei tarvitse itse etsiä palveluja, vaan palvelut kootaan heidän ympärilleen.

– Tavoitteena on, että entistä suurempi osa sijaishuollossa eläneistä lapsista ja nuorista saa tarvitsemansa tuen ja palvelut oikea-aikaisesti ja kokonaisvaltaisesti, sanoo lastensuojelun sijais- ja jälkihuollon palvelupäällikkö Piritta Huttunen Keski-Suomen hyvinvointialueelta.

Jälkihuoltoneuvola toimii esimerkkinä siitä, miten sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiota voidaan toteuttaa käytännössä. Malli tukee varhaista puuttumista, ehkäisee ongelmien kasaantumista ja vahvistaa nuorten kiinnittymistä palveluihin. Toimintamalli osoittaa, että palveluiden vaikuttavuutta voidaan lisätä tiivistämällä yhteistyötä ja parantamalla tiedonkulkua.

Euroopan unioni tukee lastensuojelun kehittämistä hakien sosiaalisia innovaatioita erityisesti 12–22-vuotiaiden lastensuojelun palveluiden kehittämiseen. Keski-Suomessa Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jamk ja Keski-Suomen hyvinvointialue kehittävät Jatkos-hankkeessa erityisesti sijaishuollosta itsenäistymisen tukea sekä jälkihuollon palveluita monialaisuuden näkökulmasta. Keski-Suomen hyvinvointialueella on aloittanut toimintansa jälkihuoltoneuvola, jonka toimintaa ollaan juurruttamassa.