Pohjois-Pohjanmaalla vesihuollossa katse vuoteen 2040 - aluetoimijat vaikuttaneet vaihtoehtoihin

Suunnittelualueen ja koko vesihuoltoalan haasteiksi on kuitenkin tunnistettu vesihuoltolaitoskentän pirstaleisuus ja pienet organisaatioyksiköt sekä huoli laitosten kyvystä tuottaa jatkossa vesihuoltopalveluja. Samaan aikaan on tarve vahvistaa yhdyskunnan vedenhankinnan toimintavarmuutta ja jätevesivaikutusten minimointia. Kehittämistarpeita on muun muassa taajamien vedensaannin varmistamisessa, kuivuusriskeihin varautumisessa ja lietteiden yhteiskäsittelyssä. Vuoden 2026 alusta päivittynyt vesihuoltolainsäädäntö lisää myös entisestään kunnille ja laitoksille velvoitteita ja vaatimuksia.  

Kolmen jokilaakson yhteinen vesihuoltosuunnitelma palvelee myös kansallisen vesihuoltouudistuksen toteutusta, joka edellyttää tunnistamaan ja poistamaan kunta- ja laitosyhteistyön ja laitosten rakennemuutoksen kehittymisen hidasteita sekä selvittämään uusia keinoja vesihuoltolaitosten väliseen yhteistyöhön.

Työpajat – Vaihtoehtojen yhdessä ideointia

Kevään aikana on toteutettu kaksi työpajaa, joista ensimmäisessä tarkasteltiin jokaisen jokilaakson vesihuollon nykytilaa ja ennusteita. Toisessa työpajassa tarkasteltiin ja jatkoideoitiin konsultin laatimia alustavia toimia vesihuollon edelleen kehittämiseksi ja yhteistyön syventämiseksi. Työpajoihin osallistui jokilaaksojen kuntien ja vesihuoltolaitosten edustajien lisäksi myös muita sidosryhmätoimijoita. Työpajat tarjosivat erinomaisen alustan eri toimijoiden väliselle vuoropuhelulle ja mahdollisuudelle vaikuttaa ja arvioida eri vaihtoehtoja.  

Työpajoissa läpikäytyjen ja konsultin laatimien toimenpide-ehdotusten tarkoituksena on ennakoida ja vahvistaa yhdyskunnan vedenhankinnan toimintavarmuutta, kykyä minimoida jätevesivaikutuksia sekä parantaa lietteiden kokoamista ja jatkokäsittelyä. Toimenpide-ehdotuksilla pyritään myös vesihuolto-organisaatioiden toimintakyvyn lisäämiseen ja myös jokilaaksojen välisen yhteistyön syventämiseen.

Seuraavaksi konsultti käy läpi työpajoista saadut palautteet ja arvioi niiden vaikutuksia eri vaihtoehtoihin. Alkusyksyn aikana toteutetaan vielä lausuntokierros, jossa suunnittelualueen kunnilta, vesihuoltolaitoksilta ja sidosryhmiltä tullaan pyytämään palautetta ehdotettavista vesihuollon teknisistä ja organisatorisista kehittämistoimista. Lausuntojen jälkeen suunnitelma viimeistellään ja julkaistaan loppuvuoden aikana.  Valmiin suunnitelman tavoitteena on toimia jokilaaksojen yhteisenä vesihuollon kehittämisasiakir­jana vuosien 2027–2040 aikana. Suunnitelman tarkoituksena on myös osaltaan palvella alueen kuntien ja vesihuoltolai­tosten yksityiskohtaisempien suunnitelmien laadintaa ja ratkaisujen tekoa. Suunnitelma tulee valmistuttuaan korvaamaan 2000-luvun alussa laaditut jokilaaksokohtaiset vesihuollon yleissuunnitelmat.

Suunnitelman laatimisesta vastaavat jokilaaksojen alueiden kuntien ja kunnallisten vesihuoltolaitosten, Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen edustajista nimetyt työ- ja ohjausryhmät. Suunnitelman toteutuksesta vastaa Ramboll Finland Oy.

Tiedote on laadittu Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksessa. Aluehallinnon uudistuksen myötä elinvoimakeskuksille kuuluvat vesihuoltotehtävät hoidetaan valtakunnallisesti Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksesta.