Laki määräaikaisten työsopimusten helpottamiseksi etenee – riskeistä piittaamatta

Työsopimuslain muutosta määräaikaisten työsopimusten tekemisen helpottamiseksi käsitellään tänään eduskunnan täysistunnossa. Lakiesityksen mukaan määräaikaisen työsopimuksen voi jatkossa tehdä ilman perustetta, jos edellisestä työsopimuksesta työnantajan ja -tekijän välillä on kulunut vähintään viisi vuotta. Perusteettoman määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto on yksi vuosi. 

STTK on huolissaan lainsäädäntömuutoksen vaikutuksista erityisesti raskaus- ja perhevapaasyrjintään. Määräaikaisten työsopimusten uusimatta jättäminen on tyypillisin raskaus- ja perhevapaasyrjinnän muoto. 

– Hallitusohjelmassa on tavoite raskaus- ja perhevapaasyrjinnän tehokkaammasta ehkäisemisestä. Todellisuudessa kuluvan hallituskauden aikaiset työsuhdeturvan heikennykset kasvattavat syrjinnän riskiä, STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi sanoo.

Muutokset ketjuttamisen estämiseksi eivät ole riittäviä 

Hallituksen esityksessä arvioidaan, että lakimuutos lisää määräaikaisten työsuhteiden käyttöä ja vähentää työntekijöiden palkkaamista vakituiseen työsuhteeseen. 

Myöskään määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisen estämisestä ei ole huolehdittu riittävällä tavalla, vaikka hallitusohjelmaan on nimenomaan kirjattu, että muutos ei saa lisätä työsopimusten perusteetonta ketjuttamista.  

– Ketjuttaminen olisi ollut helposti estettävissä aikarajoilla ja muilla työnantajavelvoitteilla, kuten Ruotsissa ja Norjassa on tehty. Määräaikaisten työsopimusten ketjutusten rajaukset olisivat tehokkaasti estäneet myös raskaussyrjintää, Kirvesniemi sanoo.   

Jos lakimuutos myöhemmin hyväksytään nykyisessä muodossa, STTK vaatii, että seuraava hallitus peruuttaa tehdyn muutoksen, jonka haitalliset vaikutukset osuvat erityisesti nuoriin ja naisiin.