Lastenkulttuuria juhlitaan valtakunnallisesti 18.–24.5.2026

Lastenkulttuurin juhlaviikko on koko maan yhteinen juhla, jota koordinoi Suomen lastenkulttuuriliitto. Viikon tavoitteena on muistuttaa taiteen ja kulttuurin merkityksestä lapsen kasvulle, hyvinvoinnille ja osallisuudelle sekä varmistaa, että jokaisella lapsella on yhdenvertainen mahdollisuus osallistua taiteeseen ja kulttuuriin. Juhlaviikon aikana nostetaan esiin lastenkulttuuria ja tarjotaan lapsille ja perheille maksuttomia ja helposti saavutettavia kulttuuri- ja taidekokemuksia.

Ohjelmaa useissa kunnissa

Lastenkulttuurin juhlaviikko on kasvanut vuosien saatossa yhä isommaksi valtakunnalliseksi tapahtumaviikoksi. Monessa kaupungissa ja kunnassa juhlaviikko on otettu osaksi sen toimintaa.

Liperin kunnassa vietetään lastenkulttuurin juhlaviikkoa kokoamalla lapset ja vanhemmat musiikkituokioiden äärelle. Kulttuurikoordinaattori Reetta-Mari Kellokosken ohjaamissa tuokioissa lauletaan, leikitään ja rytmitellään yhdessä.

“Kulttuuri ja lastenkulttuuri ovat tärkeä ja iso osa kunnan arkea, ja lastenkulttuuri on ehdottomasti juhlimisen arvoista. On tärkeää päästä tapahtuman aikana kasvokkain vaihtamaan ajatuksia lasten ja perheiden kanssa siitä, mikä on juuri heille merkityksellistä taide- ja kulttuurielämyksiin liittyvissä asioissa”, sanoo Kellokoski.

Janakkalan kunnan kulttuurituottaja Satu Ristola aikoo jalkautua Lastenkulttuurin juhlaviikon tapahtumiin tuottajana sekä taidekasvattajana. Janakkalassa Lastenkulttuurin juhlaviikko kasvaa tänä vuonna kaksiviikkoiseksi juhlakokonaisuudeksi, joka täyttää kunnan iloisella ja monipuolisella lastenkulttuuriohjelmalla. Kahden viikon aikana perheille on tarjolla runsas kattaus elämyksiä teatterin, tähtitieteen, musiikin ja taidetyöpajojen parissa.

“Panostamme lapsiystävällisenä kuntana lastenkulttuuriin ja kulttuurihyvinvointiin, sillä jokaisella lapsella on oikeus iloon, osallisuuteen ja luovuuteen. Lastenkulttuuri synnyttää jotain korvaamatonta: yhdessäoloa, tunteita ja perheiden yhteyttä. Taiteen ja luovuuden kautta lapsi oppii näkemään mahdollisuuksia, uskomaan itseensä ja löytämään omat vahvuutensa”, kiteyttää Ristola.

Ristolan mukaan yksi kulttuuritapahtumien tärkeistä tehtävistä on myös yhteisöllisyyden lisääminen. Mukaan tapahtumiin voi lähteä yksin, kaveriporukassa tai perheen kanssa.

Juhlaviikolla on tarjolla myös yksityisten toimijoiden järjestämää ohjelmaa. Lippujen hinnat pidetään kuitenkin alhaalla, jotta tarjontaan voi osallistua mahdollisimman moni. Tänä vuonna Q-teatteri ottaa ensimmäistä kertaa Kulttuurin kummilapset -esityksen osaksi omaa ohjelmistoaan, joka on avoinna kaikille katsojille.

“Olemme kovin innoissamme täällä teatterilla, että meillä on mahdollisuus ottaa perusohjelmistoomme myös lastenkulttuuria pitkästä aikaa”, sanoo Q-teatterin yhteisöteatterin tuottaja Paula Kovanen.

Koko juhlaviikon ohjelmaan voi tutustua kuntakohtaisesti Lastenkulttuurin juhlaviikon verkkosivuilla. 

Mahdollisuus osallistua kulttuuriin kuuluu kaikille lapsille

Lastenkulttuurin juhlaviikon tavoitteena on tarjota viikon ajan kaikille lapsille, nuorille ja perheille mahdollisuus nauttia taiteesta ja kulttuurista yhdenvertaisesti taustasta, kielestä tai elämäntilanteesta riippumatta.

Vaikka laadukasta ja saavutettavaa lastenkulttuuria tuotetaan ympäri vuoden, juhlaviikko kokoaa tapahtumia yhteen ja nostaa siten lastenkulttuurin esille runsaalla ja kaikille avoimella tarjonnalla.

“Lastenkulttuurikenttä tekee vuoden jokaisena päivänä töitä sen eteen, että jokaisen lapsen ja nuoren oikeus kokea taidetta ja kulttuuria toteutuisi. Lastenkulttuurin juhlaviikko tuo tämän laajan ja monipuolisen tarjonnan näyttävästi esille. Samalla se luo uusia lastenkulttuurin verkostoja, synnyttää uusia rajapintoja ja innovoi uutta”, sanoo Suomen lastenkulttuuriliiton toiminnanjohtaja Aleksi Valta.

Lastenkulttuurin juhlaviikon ohjelmaa ovat tekemässä tietenkin myös Suomen lastenkulttuuriliiton jäsenet, jotka ovat juhlineet Lastenkulttuurin juhlapäivää jo yli kymmenen vuoden ajan.

Juhlaviikolla on yhtä lailla tärkeää nostaa esille taiteen tekemisestä nauttiminen kuin se, että taidetta voi kokea katsojana tai kuuntelijana.

Kulttuurikeskus Annantalolla Helsingissä juhlaviikon ohjelma on pitkälti lasten ja nuorten tekemää taidetta. Ohjelmassa on Annantalon esittävän taiteen ryhmien itsensä valmistamia teoksia, joissa nähdään 7–18-vuotiaita nuoria. Lisäksi juhlaviikolla on tarjolla opastuksia ja työpajoja.

“Tuomme juhlaviikolla lasten ja nuorten äänen kuuluviin ja juhlistamme heidän tekemäänsä taidetta”, sanoo lasten- ja nuorten taidekeskus Annantalon kulttuurituottaja Anni Hiekkala Helsingin kaupungilta. 

Espoossa Lasten kulttuurikeskus Aurorassa otetaan juhlaviikon kunniaksi ulkolava käyttöön. Viikolla pihamaalla juhlitaan lastenkulttuuria niin suomeksi kuin ruotsiksi. Viikon alussa lavalle astuu esimerkiksi Aarne Alligaattori ja viikon päätteeksi bileet laittaa pystyyn Naattiorkesteri, jonka sanoitukset kumpuavat lasten maailmasta, jossa kaikki on mahdollista.

”Juhlaviikko on hieno tapa tuoda lastenkulttuurin laadukas ja merkityksellinen tarjonta näkyville - ja ne tärkeimmät myös, eli lapset!”, painottaa tuotantopäällikkö Johanna Kallioaho Espoon Lasten kulttuurikeskus Aurorasta.