Uimataitoviikko nostaa esiin uimaopetuksen järjestämisen haasteita – Kuntaliitto esittää ratkaisuja uimataidon vahvistamiseksi

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) julkaisemien vuoden 2026 uimataitotutkimuksen ensimmäisten tulosten mukaan kunnissa on vahva tahtotila vahvistaa lasten ja nuorten uimataitoa, mutta käytännön resurssit ja olosuhteet haastavat edelleen uimaopetuksen järjestämistä.

Kuntaliiton mukaan uimataidon vahvistaminen ei kuitenkaan voi jäädä vain koulun vastuulle, vaan harjoittelua tarvitaan myös vapaa-ajalla yhdessä perheiden, uimaseurojen ja muiden toimijoiden kanssa.

– Uimataito kehittyy ennen kaikkea toistojen kautta. Koulun uimaopetus luo tärkeän perustan, mutta taitoa vahvistetaan myös vapaa-ajalla: uimakouluissa, uimahalleissa, rannoilla ja perheiden yhteisissä vesiliikuntahetkissä. Kunnan tehtävänä on luoda tähän mahdollisuuksia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, Kuntaliiton liikunnan ja nuorisoasioiden erityisasiantuntija Elsa Mantere sanoo.

Kuntaliitto kannustaa kuntia vahvistamaan yhteistyötä uimaseurojen, järjestöjen ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa, jotta uimataidon harjoittelu olisi mahdollista myös koulupäivän ulkopuolella. Ratkaisuja voivat olla esimerkiksi rantauimakoulut, pop up -uimakoulut, uimakorttilainaukset sekä luonnonvesissä toteutettava vesiturvallisuusopetus.

– Luonnonvesissä harjoittelu on yksi tapa lisätä yhdenvertaisia mahdollisuuksia liikkua vedessä myös niillä alueilla, joilla allastiloja on vähän. Suomessa on jo paljon hyviä käytäntöjä, joita kannattaa levittää nykyistä laajemmin, Mantere toteaa.

Kaikki SUH:n tutkimukseen vastanneet kunnat järjestävät uimaopetusta alakoululaisille. Sen sijaan 71 prosenttia kunnista tarjoaa opetusta esikoululaisille ja 80 prosenttia yläkoululaisille. Keskimäärin uimaopetusta järjestetään noin 4–4,5 tuntia lukuvuodessa, mutta vaihtelu kuntien välillä on suurta.

Allastilojen vähäisyys, pitkät välimatkat uimahalleihin, taloudelliset resurssit sekä uimaopetuksen painottuminen alakouluihin ovat keskeisiä syitä siihen, miksi osassa kunnista uimaopetusta ei järjestetä esi- tai yläkoululaisille.

– Kunnissa on vahva tahtotila vahvistaa lasten ja nuorten uimataitoa, mutta keinot vaihtelevat paljon kuntien olosuhteiden mukaan. Siksi tarvitaan paikallisia ratkaisuja, alueellista yhteistyötä ja toimivia käytäntöjä, joilla uimaopetus voidaan turvata koko Suomessa, Mantere sanoo.

Kunnat tukevat nuorten osallistumista uimaopetukseen

Valtakunnallisessa uimataitotutkimuksessa tutkitaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös yhdeksäsluokkalaisten nuorten uimataitoa. Aiemmissa tutkimuksissa tarkastelu on kohdistunut nuorempiin ikäluokkiin, minkä vuoksi tieto yläkouluikäisten uimaosaamisesta on ollut hajanaisempaa.

– Uusi tutkimustieto yläasteikäisten nuorten uimataidosta mahdollistaa aiempaa laajemman tarkastelun siitä, miten uimataito kehittyy koko perusopetuksen aikana. Huolta ovat herättäneet erityisesti yläkouluikäisten lisääntyneet poissaolot uimaopetuksesta. Siksi on tärkeää saada ajankohtaista tietoa siitä, millä tasolla peruskoulunsa päättävien nuorten uimataito on ja millä keinoilla sitä voidaan vahvistaa, Kuntaliiton perusopetuksen erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.

Tutkimuksen mukaan 85 prosenttia kunnista seuraa uimaopetuksen poissaoloja aktiivisesti ja puuttuu niihin koulun käytäntöjen mukaisesti. Kunnissa pyritään tukemaan osallistumista muun muassa lisäopetuksella, maksuttomilla uimakouluilla ja opetuksen eriyttämisellä.

– Nuorten osallistumista voidaan vahvistaa paitsi puuttumalla poissaoloihin myös kehittämällä uimaopetuksen olosuhteita niin, että osallistumisen kynnys olisi mahdollisimman matala. Esimerkiksi yksityisyyden huomioiminen pukeutumis- ja peseytymistiloissa voi olla ratkaisevaa erityisesti niille nuorille, jotka kokevat kehohäpeää. Pienilläkin muutoksilla uimaopetuksesta voidaan tehdä turvallisempi ja saavutettavampi, Sjöström toteaa.

– Koulun ja kodin välistä yhteistyötä ei voida myöskään sivuuttaa. Vanhempien tuki ja kannustus ovat keskeisiä tekijöitä siinä, että nuori kokee uimaopetukseen osallistumisen turvalliseksi ja tärkeäksi, Sjöström jatkaa.

Kuntaliitto nostaa esiin useita kehittämisratkaisuja uimataidon vahvistamiseksi. Näitä ovat muun muassa uimahallien käyttöaikojen priorisointi opetukseen, osallistumisen esteiden purkaminen, opetuksen eriyttäminen sekä uimaopetuksen aloittaminen nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Lisäksi Kuntaliitto korostaa positiivisen viestinnän merkitystä kodin ja koulun välillä.

Kuntaliiton kehittämisideoita uimataidon vahvistamiseksi

• Yhteistyön vahvistaminen kuntien, uimaseurojen, järjestöjen ja muiden vesiliikuntatoimijoiden välillä
• Uimahallien käyttöaikojen priorisointi koulujen uimaopetuksen tarpeisiin
• Paikallinen ja alueellinen yhteistyö allastilojen tehokkaammaksi hyödyntämiseksi
• Uimaopetuksen aloittaminen nykyistä varhaisemmassa vaiheessa, erityisesti esiopetuksessa ja alaluokilla
• Vauvauintien ja lasten uimakoulujen saavutettavuuden vahvistaminen
• Rantauimakoulujen, pop up -uimakoulujen ja luonnonvesissä tapahtuvan vesiturvallisuusopetuksen lisääminen
• Maksuttomat tai tuetut uimakoulupaikat heikommassa asemassa oleville lapsille ja nuorille
• Uimakorttilainaukset ja muut matalan kynnyksen ratkaisut vapaa-ajan uintimahdollisuuksien lisäämiseksi
• Uimaopetuksen osallistumisen esteiden purkaminen kehittämällä uimahallien käytäntöjä ja yksityisyyttä pukeutumis- ja peseytymistiloissa
• Lisää tukea opetuksen eriyttämiseen ja heikommin uivien oppilaiden tukemiseen
• Kodin ja koulun yhteistyön vahvistaminen uimataidon ja vesiturvallisuuden merkityksestä viestimisessä
• Positiivinen ja kannustava viestintä lasten, nuorten ja perheiden suuntaan
• Vesipätevyyden ja vesiturvallisuuden huomioiminen nykyistä vahvemmin varhaiskasvatuksesta perusopetukseen
• Kuljetus- ja muiden logististen ratkaisujen kehittäminen erityisesti pitkien välimatkojen kunnissa
• Vesipelastus- ja ensiaputaitojen vahvistaminen osana kuntien turvallisuus- ja hyvinvointityötä 

Lisätiedot ja haastattelut

Elsa Mantere, erityisasiantuntija, liikunta ja nuoriso, puh. +358 50 565 0306
Mari Sjöström, erityisasiantuntija, perusopetus, puh. +358 50 575 8622