Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö näkee oululaisen tekoälyn soveltamisen korkeatasoisena ja merkittävänä

Teknologiateollisuuden 100‑vuotissäätiöllä on parhaillaan auki haku tekoälyaiheisiin lopputöihin myönnettäviin apurahoihin. Aiemmalla jaksolla (24.4.2024 - 31.1.2026) säätiö myönsi 150 kappaletta korkeintaan 20 000 euron arvoisia apurahoja ylemmän korkeakoulututkinnon lopputöihin, jotka tehtiin osana Teknologiateollisuuden jäsenyrityksen laajempaa tekoälyyn liittyvää tutkimus-, kehittämis- tai käyttöönottohanketta. Näistä apurahoista lähes neljännes (34 kappaletta) tuli Oulun yliopistoon. Siksi täältä halutaan nyt myös lisää uusia hakemuksia yhteiskuntaa auttamaan.

Samaan aikaan säätiöllä on menossa Tulevaisuuden tekijät -ohjelma, jossa haetaan kunnianhimoisia isoja avauksia, joissa on vahva kansainvälinen potentiaali.

”Tämä isompien kokonaisuuksien rahoitus on suunnattu ensisijaisesti teknologia-alojen pitkäjänteisen kilpailukyvyn vahvistamiseen. Yksittäinen rahoituspäätös voi olla jopa miljoona euroa mutta sadantuhannen ja puolen miljoonan välille useimmat hakemukset ja päätökset tulevat asettumaan”, Marianna Jokila arvioi.

Edellisellä hakukaudella kaksi vuotta sitten puolen miljoonan euron rahoituksen sai Oulun yliopiston Soveltavan kemian tutkimusryhmä hankkeeseen, jossa valmistetaan uusia Na-ioniakkuteknologiaan perustuvia elektrodimateriaaleja hyödyntäen esimerkiksi biomassasta valmistettuja hiiliprekursoreita. Itä-Suomen yliopiston kanssa yhteistyössä tehtyä tutkimusta on johtanut kestävän kemian professori Ulla Lassi, joka kertoi vierailutilaisuudessa omia vinkkejään hakuprosessiin.  

”Saamamme 500 000 euron rahoitus oli tärkeä, koska se kohdistui juuri sille alueelle, josta meillä puuttui tutkimusresurssia. Voimme rahoituksen turvin valmistaa uudenlaisia Na-ioniakkuja, jotka soveltuvat esimerkiksi rakennusten energiavarastoihin. Haku oli kaksivaiheinen. Ensin jätettiin hakemus, jonka tuli olla kilpailukykyinen, ajankohtainen, tieteellisesti korkeatasoinen ja vaikuttava. Haastatteluun valittiin hakemuksen perusteella hakijat, ja haastattelussa korostui erityisesti tutkimustyön laatu ja merkitys sekä yhteiskunnallinen vaikuttavuus”, Ulla Lassi kertoo.

Apurahatuetut opinnäytteet painottuneet käytännön tekoälysovelluksiin

Oululaisten tekoälyaiheisiin lopputöihin myönnetyt apurahat ovat kohdistuneet ennen kaikkea tutkimuksiin, joissa tekoälyä sovelletaan suoraan yritysten käytännön tarpeisiin. Opinnäytetöistä piirtyy kuva vahvasti soveltavasta tutkimuksesta, joka tähtää tuottavuuden parantamiseen, prosessien automatisointiin ja datan tehokkaampaan hyödyntämiseen.

Keskeinen teema on niin sanottu agenttipohjainen tekoäly. Useissa töissä kehitetään itsenäisesti toimivia AI-agentteja, jotka voivat automatisoida esimerkiksi myyntiä, ohjelmistokehitystä tai liiketoiminnan prosesseja. Tämä kertoo siirtymästä perinteisestä analytiikasta kohti järjestelmiä, jotka kykenevät tekemään päätöksiä ja toimimaan ilman jatkuvaa ihmisen ohjausta.

Myös generatiivinen tekoäly ja suuret kielimallit näkyvät vahvasti rahoitetuissa aiheissa. Töissä kehitetään esimerkiksi tiedonhakua, tiivistämistä ja kontekstinhallintaa, mikä viittaa siihen, että tekoäly nähdään yhä enemmän työkaluna tiedon jalostamiseen ja päätöksenteon tueksi.

Samalla mukana on runsaasti teollisia sovelluksia, kuten konenäköön, laadunvalvontaan ja sensoridataan liittyviä tutkimuksia. Tämä heijastaa suomalaisen teollisuuden tarpeita hyödyntää tekoälyä tuotannossa ja infrastruktuurissa. Lisäksi osa tutkimuksista tarkastelee tekoälyn käyttöönottoa organisaatioissa, kuten sen vaikutuksia johtamiseen, työn sujuvuuteen ja ihmisen ja tekoälyn yhteistyöhön.

”Kokonaisuutena rahoituksella on tuettu laaja-alaista mutta selkeästi suuntautunutta tutkimusta: tekoälyä kehitetään ennen kaikkea käytännön sovelluksiin, yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja uusien, autonomisten toimintatapojen mahdollistamiseksi”, Marianna Jokila tiivistää ja pitää merkittävänä sitä, miten yritykset ovat löytäneet kansainvälisiä osaajia tällaisen prosessin avulla.

”On vaikuttavaa, kuinka yliopiston opiskelijat ja yritykset ovat löytäneet toisensa. Näin saadaan jalkautettua yrityksiin uusimpia oppeja yliopistosta. Osa mukana olleista yrityksistä on sellaisia, joilla laajempi tutkimusyhteistyö alkaa juuri opinnäytetyön kautta. Merkittävää on se, että suuri osa apurahoittamistamme opiskelijoista on taustaltaan kansainvälisiä. Näin myös rohkaistaan konkreettisesti yrityksiä tarttumaan koulutettuihin osaajiin.”

Opiskelijoille haettavana jopa 20 000 euron apurahoja tekoälyyn liittyviin lopputöihin

Nyt haussa olevat apurahat on suunnattu suomalaisissa korkeakouluissa opiskeleville ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijoille. Tukea voivat hakea esimerkiksi diplomityötä, pro gradu -tutkielmaa tai YAMK-opinnäytetyötä tekevät opiskelijat. Saada voi enintään 20 000 euroa, ja se myönnetään opiskelijalle lopputyön tekemiseen. Rahoitus on henkilökohtainen eikä sitä ole tarkoitettu yrityksen kulujen kattamiseen. Teknologiateollisuuden 100‑vuotissäätiö jakaa apurahat osana laajempaa panostusta tekoälyn hyödyntämisen vauhdittamiseen Suomessa.

Tukea voi hakea lopputyöhön, joka tehdään osana Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksen tekoälyyn liittyvää tutkimus-, kehittämis- tai käyttöönottohanketta. Lopputyön tulee keskittyä tekoälyn konkreettiseen hyödyntämiseen yrityksen toiminnassa. Se voi liittyä esimerkiksi yrityksen keskeisiin liiketoimintaprosesseihin tai strategisesti merkittäviin toimintoihin.

”Apurahojen tavoitteena on vahvistaa yritysten kilpailukykyä ja kasvua edistämällä tekoälyn käytännön soveltamista. Taustalla on teknologiateollisuuden laajempi investointi, jonka tarkoituksena on lisätä tekoälyn käyttöönottoa, kehittää soveltavaa tutkimusta ja houkutella osaajia Suomeen. Pelkästään kotimaiset opiskelijat eivät yksin riitä, kun halutaan vauhdittaa yritysten kasvua”, kehityspäällikkö Marianna Jokila Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöstä vastaa kysymykseen, miksi tämä apurahamuoto on olemassa.

”Apuraha yhdistää opiskelijoiden osaamisen ja yritysten kehitystarpeet: opiskelija saa rahoitusta ja käytännön projektin, kun taas yritys saa uusia näkökulmia tekoälyhankkeisiin. Hakijalta edellytetään, että hän tekee lopputyötään suomalaisessa korkeakoulussa ja on suorittanut vähintään 50 opintopistettä ylemmän tutkinnon opintoja. Lopputyön alalla ei ole rajoituksia, kunhan tutkimus kytkeytyy tekoälyn hyödyntämiseen yrityksen toiminnassa.”