Ruoka-ala haluaa kasvua, huoltovarmuutta ja ennakoitavuutta

Ruoka-akatemian aamiaistilaisuus kokosi yhteen ruoka-alan järjestöt, vaikuttajat ja päättäjät Agronomitalolle Helsingissä. Tilaisuudessa kahdeksan ruoka-alan etujärjestöä esitteli eduskuntavaalitavoitteensa ja keskustelua jatkettiin teemapöydissä.

”Olemme ruoka-alalla jopa liikuttavan yksimielisiä. Toki painotuseroja on, mutta olemme samaa mieltä siitä, että haluamme kehittää suomalaista ruokajärjestelmää”, summasi keskustelua osastopäällikkö Sebastian Hielm maa- ja metsätalousministeriöstä.

Riippuvuutta ulkomaisista tuotantopanoksista vähennettävä

Geopoliittinen tilanne on nostanut omavaraisuuden ja huoltovarmuuden keskusteluun. Suomen omavaraisuus on joissain elintarvikkeissa melko hyvä, mutta olemme erittäin riippuvaisia ulkomaisista tuotantopanoksista, erityisesti energiasta, lannoitteista ja palkokasveista. Keskusteluun nostettiin typpilannoitetehtaan perustaminen sekä kotimaiseen kasviproteiiniin viljelyyn ja jalostukseen panostaminen.

”Geopoliittiset mustat pilvet ja keskustelu huoltovarmuudesta on jyrännyt viime aikoina keskustelun kestävyydestä. Toivon, että pitäisimme silti kestävyysajattelua edelleen mukana. Pitkässä juoksussa on kaikkien etu, että siirrymme ruoka-alalla kohti vihreitä tekoja”, Hielm sanoo.

Ruoan verotus puheenaiheena

Verotus herätti tilaisuudessa paljon keskustelua, ja ruuan arvonlisäveron nostaminen saattaa hyvinkin olla esillä seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Teollisuus, kauppa ja matkailu- ja ravintola-ala toivovat alemman arvonlisäverokannan säilyttämistä.

Järjestöt epäilevät, että verojen nostaminen voi heikentää kysyntää ja kulutus voi siirtyä kohti halvempia, ulkomailta tuotuja tuotteita. Kansanterveysjärjestöt, kuten Sydänliitto ovat esittäneet terveysperusteista veroa, kuten sokeriveroa avuksi taistelussa epätervettä ruokaympäristöä ja siitä seurannutta väestön ylipainoa vastaan. Toisaalta elintarviketeollisuus vastustaa tämäntyyppisiä pistemäisiä veroja

”Veroista tullaan varmasti keskustelemaan myös ruoka-alalla vaalien lähestyessä”, tiivistää hankepäällikkö Silja Varjonen Agronomiliitosta. 

Satsauksia tutkimukseen ja osaamiseen

Ala on yhtä mieltä siitä, että panostuksia tarvitaan alan osaajien kouluttamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Suomessa on erittäin korkeatasoista ruoka-alan TKI-toimintaa sekä lupaavia kasvuyrityksiä, mutta rahoitusta virtaa enemmän muille aloille.

Yhteinen huoli oli myös poukkoilevassa ruokapolitiikassa, kun sääntely ja tulkinnat muuttuvat nopeasti. Se heikentää haluja investointeihin.

”Ruoka-ala toivoo pitkäjänteisempää ja strategisempaa ruokapolitiikkaa. Tähän pyrimme Ruoka-akatemia-toiminnalla vaikuttamaan”, Varjonen kertoo.

Vaalitavoitteitaan esittelivät Ruoka-akatemian aamiaistilaisuudessa 12.5.2026 Elintarviketeollisuusliitto ETL, Matkailu- ja ravintolapalvelut Mara ry, Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK ry, Päivittäistavarakauppa ry, Pro Vege ry, WWF, Suomen Sydänliitto sekä Loimu – Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden sekä ruoka-alan korkeakoulutettujen liitto ry.

Videotallenne tilaisuudesta saatavilla Agronomiliiton YouTube-kanavalla.