3D‑tulostettu implantti voi mullistaa luuvaurioiden hoidon
18.5.2026 07:30:00 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uraauurtavan 3D‑tulostetun keraamisen implanttimateriaalin, joka jäljittelee erittäin tarkasti ihmisen luonnollista luuta. Uusi teknologia vauhdittaa luukudoksen uusiutumista tukevien yksilöllisten menetelmien kehittämistä ja voi edistää luuvaurioiden tehokkaampaa ja paremmin saatavilla olevaa hoitoa.

Luunsiirto on maailman toiseksi yleisin kudossiirtotoimenpide, ja luunsiirtoleikkauksia tehdään vuosittain yli kaksi miljoonaa. Nykyiset hoitomuodot perustuvat usein potilaalta tai luovuttajalta otettuun luuhun, mutta tällaisen luun saatavuus on rajallinen. Lisäksi luunsiirrot voivat vaatia lisäleikkauksia, johtaa pitkiin toipumisaikoihin ja altistaa potilaan erilaisille komplikaatioille. Väestön ikääntyessä turvallisempien ja tehokkaampien hoitomenetelmien tarve kasvaa nopeasti.
Tampereen yliopiston tutkijakollegiumin tutkijatohtori Antonia Ressler on johtamassaan tutkimushankkeessa kehittänyt luuta jäljittelevän tukirakenteen, joka edistää kehon omaa uudistumiskykyä. Tukirakenne on valmistettu hydroksiapatiitista, josta myös luonnollisen luun mineraalirakenne koostuu.
– Kun käytämme samaa materiaalia kuin luonto ja muotoilemme sen keraamisen 3D‑tulostuksen avulla, implantti voidaan räätälöidä tarkasti potilaan yksilöllisen luuvaurion mukaiseksi ilman lääkkeitä tai kasvutekijöitä, joihin voi liittyä haittavaikutuksia, Ressler sanoo.
Tutkijat kehittivät uuden teknologian neljän vuoden mittaisen intensiivisen tutkimustyön tuloksena AffordBoneS‑hankkeessa, jota rahoitettiin EU:n Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman Marie Skłodowska‑Curie ‑tutkijatohtoriohjelmasta. Menetelmän kehitys jatkuu parhaillaan käynnissä olevassa GlassBoneS‑hankkeessa. Tutkimusryhmän tavoitteena on tarjota edullisia tukirakenteita luuta lisääviin toimenpiteisiin, jotta hoidot olisivat laajemmin saatavilla ja potilaiden elämänlaatu paranisi.
Kymmenen vuoden päästä yksilöllisesti suunnitellut luusiirteet ovat arkipäivää
Keraaminen 3D‑tulostus on edistynyt valmistusmenetelmä, jonka avulla tutkijat pystyvät säätelemään tukirakenteen sisäistä rakennetta. Menetelmän avulla on mahdollista muokata huokosten kokoa ja niiden välisiä yhteyksiä, mikä edistää solujen kasvua ja ravinteiden kulkeutumista implantin sisällä. Tutkimusryhmä tunnisti luuta parhaiten jäljitteleväksi rakenteeksi implantit, joissa huokoskoko on noin 400 mikrometriä ja huokoisuus noin 45 prosenttia.
– Tällainen rakenne on sekä kestävä että biologisesti toimiva. Luunmuodostajasolut pääsevät implantin sisään ja alkavat muodostaa uutta luuta, kertoo Ressler.
Tutkimusryhmä totesi, että pienetkin muutokset materiaalin kemiallisessa koostumuksessa ja pintaominaisuuksissa voivat vaikuttaa solujen käyttäytymiseen.
– Havaitsimme, että valmistuksessa tarvittavat korkeat lämpötilat voivat muuttaa materiaalin pintaa siten, että solujen on vaikeampi kiinnittyä siihen. Tuloksemme osoittavat, että onnistuneessa luun uudistamisessa ratkaisevaa on sekä biomateriaalin koostumus että sen pintaominaisuudet, hän sanoo.
Resslerin ja hänen yhteistyökumppaneidensa tutkimus on yksi maailman ensimmäisistä, jossa suunniteltiin, 3D-tulostettiin ja arvioitiin luuta jäljittelevä keraaminen tukirakenne. Tutkimus luo vahvan perustan yksilöllisen lääketieteen tuleville kliinisille sovelluksille.
Tutkimusartikkeli “Biomimetic bone calcium phosphate-based scaffolds fabricated via ceramic vat photopolymerization: Effect of porosity, sintering temperature, mineralogical phases and trace elements on the osteogenic potential” julkaistiin Materials Today Bio -tiedelehdessä 26.3.2026.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antonia Ressler
+358 50 433 5002
antonia.ressler@tuni.fi
Huom! Yhteydenotot englanniksi.
Kuvat


Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 23 200 opiskelijaa ja henkilöstöä noin 4 200. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Voiko aivoverenvuodon ennustaa etukäteen? – Kehitteillä keino estää äkillisiä kuolemia11.5.2026 09:40:00 EEST | Tiedote
Kaikkia aneurysmia ei pitäisi leikata ja osa pitäisi hoitaa ajoissa. Mutta mistä tietää, kumpi ratkaisu on kussakin tilanteessa oikea? Tekoäly voi auttaa tekemään päätöksen ja välttämään turhat leikkaukset.
Henriikka Kontimon teos voitti INNATURE-hankkeen osallistavan taidekilpailun Härmälänrannassa11.5.2026 09:24:51 EEST | Tiedote
Tampereen Härmälänrannan osallistavan taidekilpailun voittajaksi on valittu kuvataiteilija Henriikka Kontimon teos ”Konsertti”. Teos toteutetaan Aaretti Niemisen puistoon perustettavan niityn yhteydessä, ja se on osa Tampereen yliopiston johtamaa ja Euroopan Unionin rahoittamaa INNATURE-hanketta. ”Konsertti” yhdistää paikkasidonnaisen taiteen, luonnon monimuotoisuuden ja yhteisöllisen tekemisen poikkeuksellisen hienovaraisella ja ajatuksia herättävällä tavalla.
Hybridityössä ratkaisee toteutustapa – ei etäpäivien määrä8.5.2026 15:01:45 EEST | Tiedote
Laajan kyselytutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että työntekijöiden hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen kannalta keskeistä ei ole etätyön määrä, vaan hybridityön käytännöt ja johtamistavat. Tulokset korostavat vuorovaikutusta tukevien käytänteiden, oikeudenmukaisiksi koettujen linjausten ja avoimen dialogin merkitystä hybridityössä.
Oppimisvaikeudet ja nuorten itsearvioima hyvinvointi kytkeytyvät yhä vahvemmin7.5.2026 12:48:39 EEST | Tiedote
Nuorten oppimisvaikeudet ja itsearvioima hyvinvointi kytkeytyvät toisiinsa aiempaa vahvemmin, vaikka niiden perinteiset riskitekijät perheissä ja kouluympäristössä ovat vähentyneet ajan kuluessa. Havainnot perustuvat Tampereen yliopistossa tehtyyn laajaan tutkimukseen, jossa analysoitiin lähes yli 600 000 suomalaisen nuoren kyselyvastauksia yli neljän vuosikymmenen ajalta.
Girlbossit ovat mediayrittäjiä, joiden työtä määrittävät somen logiikka ja sukupuolittuneet valtarakenteet5.5.2026 08:45:00 EEST | Tiedote
YTM Ida Roivainen tutki väitöskirjassaan, mitä sosiaalisessa mediassa esiintyvä ”girlbossius” on. Tutkimuksen mukaan uusliberaalissa näkyvyystaloudessa kiertävä girlbossius on usein valkoista, keskiluokkaista ja etuoikeutettua yrittäjyyttä, joka jättää feministisen voimaantumisen ja vastuun pärjäämisestä yksilön harteille. Toisaalta tutkimus osoittaa, että girlbossius on jatkumoa historiallisille ja sukupuolittuneille rakenteille, joissa naisten tekemä työ jää usein näkymättömäksi tai sitä ei arvosteta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme