Hallitus heikentää jälleen työntekijöiden työsuhdeturvaa ja työelämän tasa-arvoa

Hallitus sallii enintään vuodeksi tehtävät perusteettomat määräaikaiset työsopimukset työntekijöitä edustavien keskusjärjestöjen ja ammattiliittojen, eduskuntapuolueiden naisjärjestöjen ja opposition vastustuksesta huolimatta. Joihinkin alkuperäisen lakiesityksen kohtiin pystyttiin kuitenkin vaikuttamaan, SAK:n juristi Sanna Mannonen kertoo.

– Aiemmin esitetystä poiketen perusteetonta määräaikaisuutta ei voi uusia vuoden enimmäiskeston kuluessa. Lisäksi työnantaja voi tehdä saman työntekijän kanssa uuden perusteettoman määräaikaisen työsopimuksen vasta, kun edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut viisi vuotta. Aiemmin hallitus esitti, että tämä ”karenssiaika” olisi ollut vain kaksi vuotta.

Ennen perusteettoman määräaikaisen työsuhteen päättymistä työnantajan on annettava työntekijälle perusteltu selvitys mahdollisuudesta jatkaa työsuhdetta. Työsuhde voi jatkua joko toistaiseksi voimassa olevana tai määräaikaisena sopimuksena, jolle on perusteltu syy, esimerkiksi sijaisuus.

Työnantajan on tarjottava työntekijälle työtä, jos työnantaja harkitsee palkkaavansa lisää työntekijöitä kyseiseen tai vastaavan kaltaiseen tehtävään. Työtä on tarjottava ajanjaksona, jonka pituus on kolmasosa työsuhteen kestosta työsuhteen päättymisestä laskien. Jos perusteeton määräaikaisuus on kestänyt esimerkiksi kuusi kuukautta, työn tarjoamisvelvollisuus kestää kaksi kuukautta työsuhteen päättymisestä.

– Työelämän tasa-arvo otti harppauksen taaksepäin, kun Orpon-Purran hallitus ylipäätään sallii perusteettomat määräaikaiset työsopimukset. Lakimuutokseen sisältyy riski tasa-arvon heikkenemiseen, mikä on tunnistettu lainvalmistelun yhteydessä ja todettu myös hallituksen omassa esityksessä. Erityisesti riskinä on raskaus- ja perhevapaasyrjinnän lisääntyminen, jonka yleisin muoto on jo tällä hetkellä määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen, Sanna Mannonen huomauttaa.

Heikennysten vaikutukset kohdistuvat erityisesti synnytysikäisiin naisiin

Arvioiden mukaan lainmuutos lisää vastentahtoisesti määräaikaisessa työssä olevien määrää ja luo syrjiviä rakenteita, mikä aiheuttaa naisiin kohdistuvaa välillistä syrjintää.

– Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa sinänsä sukupuoleen nähden neutraalilta vaikuttavan säännöksen takia henkilöt voivat tosiasiassa joutua epäedulliseen asemaan sukupuolensa perusteella. Lakiesityksen mukaan heikennykset ja niiden negatiiviset vaikutukset kohdistuvat naisiin ja erityisesti synnytysikäisiin naisiin. Tämä voi johtaa perheen perustamisen lykkäämiseen ja sillä voi olla vaikutusta myös perheen lapsilukuun, Mannonen tähdentää.

Osa irtisanotuista menettää takaisinotto-oikeuden ja lomautusilmoitusaika lyhenee

Työsopimuslain muutos myös rajaa työnantajien takaisinottovelvollisuuden koskemaan vain vähintään 50 työntekijää työllistäviä yrityksiä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että pienemmissä yrityksissä työskentelevien irtisanomissuoja heikkenee, kun kyse on työnantajan taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla tekemistä irtisanomisista.

– Työnantajan ei pienemmissä yrityksissä tarvitse jatkossa kutsua entistä työntekijää töihin, vaikka työnantaja tarvitsisi uutta työntekijää pian irtisanotun työntekijän työsuhteen päätyttyä, SAK:n juristi Sanna Mannonen sanoo.

Lisäksi hallituksen esitys lyhentää lomautusilmoitusajan 14 päivästä seitsemään päivään. Jatkossa palkanmaksu siis loppuu ja lomautus alkaa nopeammin kuin nyt.