Inka Hopsu: Kotiopetuksen valvontaa on vahvistettava ja ratkaisut on tehtävä lapsen etu huomioiden

Suomessa vanhemmat voivat nykyisin siirtää lapsen kotiopetukseen ilmoituksella, ja kotiopetuksessa olevien lasten määrä on kasvanut.

– Suhtaudun kriittisesti kotiopetukseen pitkäaikaisena ratkaisuna, jos sille ei ole esimerkiksi painavia terveydellisiä perusteita. Lapsille ja nuorille on tärkeää saada myös kodin ulkopuolinen yhteisö, jossa harjoitellaan ryhmässä toimimista, luodaan ystävyyssuhteita ja itsenäistytään vanhemmista, vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu sanoo.

Hopsun mukaan kotiopetusta voidaan tarvita joissain tilanteissa tilapäisenä tai lapsen tarpeista nousevana ratkaisuna. Esimerkiksi osa neurokirjolla olevista lapsista voi tarvita yksilöllisiä järjestelyjä, kuten koulupäivän lyhentämistä, jos koulunkäynti ei tavanomaisessa muodossa onnistu. Tämä ei kuitenkaan poista tarvetta varmistaa, että lapsen oppiminen ja hyvinvointi toteutuvat.

– Täyskielto kotiopetukselle ei ole välttämättä perusteltu ratkaisu. Sen sijaan on selvää, että nykyinen valvonta ei ole riittävää. Kotiopetukseen pitäisi aina sisältyä koulutetun opettajan säännölliset tapaamiset, oppimisen etenemisen seuranta ja mahdollisuus arvioida myös lapsen muuta hyvinvointia. Vaikuttaa siltä, että eri kunnissa tämä toteutuu hyvin vaihtelevalla tavalla. Lakia pitäisi täsmentää myös siltä osin, että oikeus lyhyempään koulupäivään terveydellisistä syistä toteutuisi nykyistä paremmin, Hopsu sanoo.

Hopsu pitää ongelmallisena, jos kotiopetusta käytetään lapsen eristämiseen kouluyhteisöstä ideologisin, uskonnollisin tai muin perustein, jotka eivät lähde lapsen edusta. Suojelupoliisi on varoittanut kotiopetuksen riskeistä, jos se altistaa lapsia uskonnolliselle tai ideologiselle radikalisoitumiselle.

– Lapsen oikeus oppia, kasvaa turvallisesti ja olla osa yhteiskuntaa menee vanhempien ideologisten mieltymysten edelle. Jos kotiopetukselle ei ole riittävän painavia ja lapsen edun mukaisia perusteita, viranomaisilla pitää olla mahdollisuus velvoittaa oppilas siirtymään kouluun. Tämä edellyttää lainsäädännön muuttamista, Hopsu sanoo.

Hopsun mukaan on tärkeää varmistaa, että lapsen etu toteutuu yhdenvertaisesti koko maassa.

– Kysymys ei ole perheiden syyllistämisestä, vaan lapsen oikeuksien turvaamisesta. Koulu ei ole vain paikka, jossa opitaan vain lukemaan ja laskemaan. Se on myös yhteisö, jossa lapsi oppii elämään muiden kanssa, Hopsu päättää.