Väitös: Eturauhassyövän muuttuva hormoniviestintä kytkee hoitoresistenssin solujen stressinsietoon ja liikkuvuuteen
18.5.2026 08:30:00 EEST | Turun yliopisto | Tiedote
Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että eturauhassyöpä voi valjastaa kehon normaaleja molekyylitason mekanismeja selviytyäkseen mm. oksidatiivisesta stressistä ja edistääkseen etäpesäkkeiden muodostamista.

Eturauhassyöpä on yksi yleisimmistä syövistä länsimaissa. Suurimmalla osalla sairastuneista ennuste on hyvä, mutta osalla tauti reagoi huonommin hoitoihin.
Hormonaalinen hoito, joka vähentää miessukuhormonien pitoisuuksia, on keskeinen osa eturauhassyövän hoitoa. Lopulta hormonaalinen hoito usein kuitenkin menettää tehonsa, huolimatta alun hyvästä vasteesta. Tässä vaiheessa nykyiset hoidot voivat hidastaa taudin kulkua, mutta niiden teho on usein rajallinen. Siksi nopeasti etenevään eturauhassyöpään tarvitaan uutta tietoa ja uusia hoitokohteita.
Turun yliopiston väitöskirjatutkija ja syöpätauteihin erikoistuva lääkäri Verneri Virtanen selvitti väitöstutkimuksessaan, millaisilla molekyylitason keinoilla eturauhassyöpäsolut sopeutuvat hormoniviestinnän muutoksiin. Tutkimus keskittyi erityisesti hormoniviestinnän, DNA:n korjauskoneiston ja solutukirangan välisiin yhteyksiin. Näiden järjestelmien avulla syöpäsolut voivat muuttaa toimintaansa tavalla, joka tukee niiden selviytymistä hoitojen aiheuttamassa paineessa ja edistää taudin etenemistä.
Syöpäsolut voivat hyödyntää solujen normaaleja toimintoja
Tutkimuksessa havaittiin uusia tapoja, joilla eturauhassyöpä voi valjastaa solun normaaleja toimintoja oman selviytymisensä, kasvunsa ja leviämisensä edistämiseen.
DNA:n korjaukseen osallistuvan BRCA1-proteiinin todettiin vaikuttavan eturauhassyöpäsolujen valmiuteen vastata hapetusstressiin miessukuhormoniviestinnän muuttuessa. Tulokset antavat merkittävää tietoa BRCA1-proteiinin roolista eturauhassyövän kehityksessä.
Lisäksi tutkimus osoitti, että hormoniviestinnän muutoksiin liittyvät solujen tukirangan muutokset voivat edistää syöpäsolujen muuttumista liikkuvampaan ja etäpesäkkeiden muodostumiselle otollisempaan tilaan. Tutkimuksessa tunnistettiin caldesmon-tukirankaproteiini tähän prosessiin liittyväksi tekijäksi.
Caldesmonin merkitystä terveissä kudoksissa selvitettiin käyttäen seeprakalaa mallieläimenä. Seeprakalat olivat elinkelpoisia myös ilman toimivaa caldesmon-proteiinia, mikä alustavasti tukee sitä olettamusta, että caldesmoniin liittyvät mekanismit voivat olla kiinnostavia myös hoidon näkökulmasta.
– Vaikka syöpäsolujen hoitoresistenssin taustalla tunnetaan lukuisia mekanismeja, kokonaiskuva on edelleen puutteellinen. Tämä tutkimus valottaa aiemmin huonommin tunnettuja mekanismeja eturauhassyövässä ja auttaa osaltaan hahmottamaan, mistä tulevaisuudessa kannattaa etsiä uusia keinoja tunnistaa korkeammassa riskissä olevat potilaat tai löytää uusia hoitokohteita, kertoo Virtanen.
Tutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä siitä, miten eturauhassyöpä kehittyy kohti huonommin hoitoihin vastaavaa ja nopeammin etenevää muotoa. Löydökset auttavat hahmottamaan uusia molekyylitason haavoittuvuuksia, joita voidaan tulevaisuudessa tutkia mahdollisten täsmähoitojen kohteina. Tutkimuksessa saatua tietoa voidaan mahdollisesti soveltaa myös muiden syöpätyyppien tutkimuksessa.
Väitöstilaisuus perjantaina 22. toukokuuta
LL Verneri Virtanen esittää väitöskirjansa ”New Molecular Mechanisms in Castration-Resistant Prostate Cancer” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 22.5.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Alhopuro-auditorio, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta.
Vastaväittäjänä toimii professori, tohtori Cory Abate-Shen (Columbian yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena dosentti, tohtori Maria Sundvall (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on lääketieteellinen biokemia ja genetiikka.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Verneri VirtanenVäitöskirjatutkija, syöpätauteihin erikoistuva lääkäriTurun yliopisto
Puh:0453437090vervir@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/verneri-virtanenTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleKuvat

Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Väitös: Asumisen “kohtuuhintaisuus” on epäselvä käsite – tutkimus paljastaa ristiriidat Suomessa ja oikoo epäselvyyksiä29.5.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Maailmalla riittää puhetta asumisen kohtuuhintaisuudesta, mutta ilman yksimielisyyttä sen määritelmästä tai politiikkakeinoista. Turun yliopistossa toteutettu tuore väitöstutkimus osoittaa, että kohtuuhintaisuutta mitataan puutteellisesti ja tulkitaan eri tavoin eri yhteyksissä. Lisäksi usein sivuutetaan kysymyksen paikalliset erot. Kaikki tämä vaikeuttaa sekä ilmiön ymmärtämistä että toimivien ratkaisujen löytämistä.
Doktorand utvecklar multifunktionella smarta material som lagrar energi och ändrar färg29.5.2026 08:09:32 EEST | Pressmeddelande
Den växande efterfrågan på hållbara och energieffektiva teknologier har ökat intresset för funktionella material som kan utföra flera funktioner samtidigt. I sin doktorsavhandling utvecklade MSc Sachin Kochrekar material som både kan ändra färg och lagra elektrisk energi. Tekniken skulle kunna användas i framtiden, till exempel i energilagrande och självmörknande smarta fönster.
Väittelijä kehitti monitoimisen älymateriaalin, joka varastoi energiaa ja vaihtaa väriä29.5.2026 08:09:32 EEST | Tiedote
Kestävien ja energiatehokkaiden teknologioiden kasvava kysyntä on lisännyt kiinnostusta älykkäisiin materiaaleihin, jotka voivat suorittaa useita toimintoja samanaikaisesti. MSc Sachin Kochrekar kehitti väitöstutkimuksessaan materiaaleja, jotka voivat sekä vaihtaa väriä että varastoida sähköenergiaa. Teknologiaa voisi tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi energiaa varastoivissa ja itsestään tummuvissa älyikkunoissa.
Valtamerellä tapahtuvat muutokset vaikuttavat Lapin perhosiin – vaikutukset jakavat lajit voittajiin ja häviäjiin28.5.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Ilmastonmuutos aiheuttaa maailmanlaajuisesti lajiston köyhtymistä, mutta lisäksi se muuttaa energian siirtymistä ravintoverkon tasojen välillä niin murtovedessä kuin arktisilla alueilla. Lapissa muutokset pienten kasvissyöjien biomassassa heijastuvat nopeasti niitä ravintonaan käyttävien suurempien eläinten lisääntymismenestykseen. Vastikään julkaistu pitkäaikaistutkimus Kevon tutkimusasemalla Utsjoella osoittaa, miten esimerkiksi varpuslinnuille elintärkeiden yöperhosten biomassa on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana.
Väitös: ”ultra-prosessoitu” ei kerro koko kuvaa kasvipohjaisista elintarvikkeista – biokemiallisella koostumuksella on merkitystä28.5.2026 10:15:52 EEST | Tiedote
Kaikki ultra-prosessoidut elintarvikkeet eivät ole ravitsemuksellisesti samanlaisia. Jasmin Raidan väitöstutkimuksen mukaan erityisesti fermentointi voi mahdollisesti lisätä kasvipohjaisten tuotteiden hyödyllisiä yhdisteitä, kun taas voimakas teollinen prosessointi voi vähentää niitä. Tutkimuksessa tarkasteltiin erilaisten prosessointimenetelmien vaikutuksia kasvipohjaisiin proteiinirikkaisiin elintarvikkeisiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme