Tuplasti tietoteoksia sotahistorian ystäville: valokeilassa sotien sankarinainen Signe Kuismanen sekä katsaus Stalinin salaisiin suunnitelmiin

Kimmo Kuismasen elämäkertateos Sikke – viipurilaisen sairaanhoitajan selviytymistarina on julkaistu Momentum Kirjojen kustantamana.

Sikke – viipurilaisen sairaanhoitajan selviytymistarina kertoo sankarin, Signe ”Sikke” Kuismasen (os. Saastamoinen) elämästä. Teos kuvaa hänen nuoruuttaan Viipurissa osana kaupungin arjen ja maailmanpoliittisen tilanteen historiaa. Kirjailija Kimmo Kuismanen analysoi city-karjalaisuutta sekä on laatinut kuvauksen Viipurin miellekartasta ja laajan ympäristön paikanhengestä – kaupungin Genius Loci. Sikke koki talvisodan pommitetussa Viipurissa ja jatkosodan sairaanhoitajana sotatoimialueella useissa sairaaloissa. Sotien jälkeisen Suomen kehitystä kuvataan hänen asumillaan kymmenellä paikkakunnalla, kotomaamme kokovartalokuva Suomenlahdelta Lappiin.

Tohtori Kimmo Kuismanen on tietokirjailija sekä kulttuuri- ja henkilöhistoriaan, ilmastonmuutokseen ja ekologiseen suunnitteluun paneutunut arkkitehti. Neljännen polven viipurilaisena kaupungin arki ja ympäristön pienetkin yksityiskohdat ovat hänelle sukutarinoista tuttuja. Tämä on hänen seitsemäs teoksensa.

KUISMANEN, KIMMO : Sikke – viipurilaisen sairaanhoitajan selviytymistarina
255 sivua
ISBN 9789524173520
Ilmestymisaika: Toukokuu 2026

Hannu Rohteen tietokirja Pohjoinen talvisota – Stalin yritti katkaista Suomen on julkaistu Momentum Kirjojen kustantamana.

Molotov-Ribbentrop -sopimuksessa Suomi, Baltian maat, Puola ja Romania olivat jaon kohteina. Mikäli Baltian valtioihin (Suomi, Viro, Latvia, Liettua) kuuluvilla alueilla tapahtuu alueellisia tai poliittisia muutoksia, muodostaa Liettuan pohjoisraja Saksan ja SNTL:n etupiirien rajan.

Tässä yhteydessä molemmat osapuolet tunnustavat Liettuan vaatimuksen Vilnan alueeseen. Mikäli Puolan valtioon kuuluvilla alueilla tapahtuu alueellisia tai poliittisia muutoksia. Saksan ja SNTL:n etupiirien rajana kulkevat suunnilleen Narew-, Veiksel-, ja Sanjoet. Kaakkois-Euroopan suhteen neuvosto-osapuoli korostaa kiinnostustaan Bessarabiaa kohtaan.

Saksalainen osapuoli ilmoittaa, ettei sillä ole mitään poliittista mielenkiintoa näitä alueita kohtaan. Molemmat osapuolet pitävät tämän pöytäkirjan erittäin salaisena. Moskova 23. elokuuta 1939.

Näin suurvallat pystyisivät ilman toistensa uhkaa laajentamaan alueitaan. Samalla Neuvostoliitto valmistautui omiin operaatioihinsa Puolan, Suomen ja Baltian maiden osalta. Saksa hyökkäsikin Puolaan vain hieman yli viikko sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen 1.9.1939. Neuvostoliitto hyökkäsi sopimuksen mukaan Puolan itäosiin 17. syyskuuta 1939. Hyökkäys päättyi 1. lokakuuta Neuvostoliiton saatua miehitettyä sille Molotov-Ribbentrop-sopimuksen lisäpöytäkirjassa sovitut alueet. Sitten 30.11.1939 oli vuorossa Suomi, jonka miehittämistä oli valmisteltu vuoden 1937 loppupuolelta saakka.

Hannu Rohde on oululainen historian tutkija ja sotilasmestari evp.

ROHDE, HANNU : Pohjoinen talvisota – Stalin yritti katkaista Suomen
503 sivua
ISBN 9789524172189
Ilmestymisaika: Syyskuu 2025

Arvostelukappaleet, pressikuvat ja haastattelupyynnöt

Lähetämme pyynnöstä arvostelukappaleen teoksesta joko painettuna tai sähköpostitse. Arvostelukappalepyynnöt, haastattelupyynnöt sekä tiedustelut pressikuvista voi lähettää osoitteeseen info@momentumkirjat.fi. 

Vuonna 2023 perustettu Momentum Kirjat kuuluu Aviador Oy:hyn, kuten myös vuonna 2012 perustettu Aviador Kustannus.