Sairaanhoidon chat-vastaanotot paransivat saatavuutta, mutta läsnäkäynnit eivät merkittävästi vähentyneet

Useat hyvinvointialueet ovat ottaneet käyttöön digiklinikan, joissa potilas saa yhteyden perusterveydenhuoltoon chatilla mobiilisovelluksessa tai verkkoselaimessa. Etäpalvelun ajatellaan parantavan palvelujen saatavuutta, vähentävän tarvetta matkustaa ja korvaavan kalliimpia läsnä- ja puhelinpalveluja.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Aalto-yliopiston, Turun yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkijat selvittivät digiklinikan vaikuttavuutta Pohjanmaan hyvinvointialueella 170 000 asukkaan satunnaistetulla kokeilulla.

– Läsnäkäyntejä koskeva tulos oli jossain määrin yllätys, kertoo tutkimusryhmän johtaja, terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen Turun yliopistosta ja THL:stä.

Tutkijat keräsivät yli 300 terveydenhuollon ammattilaiselta ennakkoveikkauksia digiklinikan vaikutuksesta. Vastanneista noin puolet oli lääkäreitä.

– Ammattilaiset odottivat, että 100 chat-vastaanottoa vähentäisi keskimäärin 39 läsnäkäyntiä. Kokeilussa havaitsimme kuitenkin vain noin viiden käynnin vähenemän.

Muut julkisen perusterveydenhuollon yhteydenotot kuten puhelut, konsultaatiot ja hoidon tarpeen arvioinnit vähenivät. Sataa chat-vastaanottoa kohden näitä oli noin 37 vähemmän. Samaan aikaan digiklinikan käyttöönotto lisäsi julkisen perusterveydenhuollon kokonaiskontakteja noin 2,4 prosenttia – eli chat korvasi osan muista yhteydenotoista, mutta toi mukanaan myös uutta asiointia.

Satunnaistettu koeasetelma tuottaa luotettavaa tutkimusnäyttöä terveydenhuollon vaikuttavuudesta

Tutkimuksen päätavoitteena oli merkittävän tapausesimerkin kautta edistää satunnaistettujen kokeilujen käyttöä terveyspalvelujärjestelmän tutkimuksessa. Pohjanmaan hyvinvointialueella toteutetussa kokeilussa 170 000 asukasta jaettiin kahteen yhtä suureen satunnaiseen ryhmään. Osa asukkaista sai alussa pääsyn uuteen chat-palveluun. Yhdeksän kuukauden kokeilun jälkeen chat-vastaanotto laajeni koko väestölle.

– Toteutettu kokeilu lienee suurin terveydenhuollon palvelujärjestelmän vaikuttavuutta selvittävä satunnaistettu tutkimus Suomessa, kertoo tutkimuspäällikkö Lauri Sääksvuori THL:stä.

– Saimme uutta tietoa digitaalisista terveyspalveluista ja osoitimme, että terveydenhuollon toimintaa voidaan arvioida luotettavasti laajoilla väestöaineistoilla satunnaistetun tutkimusasetelman ja suomalaisten rekisteritietojen avulla.

Tutkimus toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa osana sosiaali- ja terveysministeriön (STM) rahoittamaa SoteDataLab-tutkimushanketta sekä Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa GAINS-tutkimushanketta.

– Kokeilu antoi meille raamit oman toiminnan kehittämiselle. Palaute chat-vastaanotosta on ollut erittäin positiivista. Uskon, että uuden asiointikanavan omaksuminen ja luottamus siihen syntyvät hyvistä kokemuksista ajan myötä, sanoo Pohjanmaan hyvinvointialueen strategia- ja kehitysjohtaja Suvi Einola-Mikkola.

Ammattilaiset arvoivat chat-asioinnin hyödyttäneen asiakkaita

Chat-vastaanottojen määrä jäi vielä melko pieneksi verrattuna perinteisiin vastaanottokäynteihin. Koeryhmästä noin viisi prosenttia asioi chatissa, ja käyntejä kertyi vuodessa keskimäärin 0,13 asukasta kohti. Perinteisiä läsnäkäyntejä oli vertailuryhmässä moninkertaisesti: keskimäärin 0,83 asukasta kohti vuodessa.

Chat-vastaanotolla asioineet poikkesivat taustaltaan perinteisten kanavien asiakkaista. He olivat nuorempia, koulutetumpia, useammin naisia ja asuivat useammin kaupunkialueella.

Ammattilaiset arvioivat chat-asioinnin hyödyttäneen asiakkaita. Peräti 96 prosentissa chat-yhteydenotoista ammattilainen arvioi potilaan hyötyneen kontaktista, ja 85 prosentissa tapauksista ammattilainen arvioi chat-asioinnin vähentäneen tarvetta soittaa tai asioida paikan päällä.

Neljäsosa chat-yhteydenotoista koski hengitystieinfektioita ja -oireita. Seuraavaksi yleisimpiä käyntisyitä olivat ihosairaudet ja allergiat, tuki- ja liikuntaelinten oireet, vatsan ja ruoansulatuskanavan oireet ja virtsa- ja sukupuolielinten oireet. Kroonisten sairauksien osuus oli vain yksi prosentti.