Alustatyöntekijöiden tulot ja asema työmarkkinoilla vaihtelevat enemmän kuin muulla väestöllä
19.5.2026 08:00:00 EEST | Eläketurvakeskus (ETK) | Tiedote
Suomessa alustatyötä tekevien vuositulot ovat keskimäärin pienemmät kuin niillä, jotka eivät tee alustatyötä, käy ilmi uudesta tutkimuksesta. Alustatyöntekijöiden tulot ja tulonlähteet myös vaihtelevat muuta väestöä enemmän. He siirtyvät muita yleisemmin palkkatyön, yrittäjyyden, opiskelun ja työttömyyden välillä.

Tutkimuksen mukaan alustatyöntekijöiden verotettavat ansiotulot olivat vuonna 2022 keskimäärin noin 32 200 euroa. Vastaavasti niillä, jotka eivät tehneet alustatyötä, ansiotulot olivat keskimäärin noin 37 000 euroa. Myös alustatyöntekijöiden saamat yrittäjätulot olivat keskimäärin matalammat kuin muilla yrittäjätuloja saavilla.
Lisäksi alustatyöntekijöiden palkkatulot vaihtelivat kuukausittain enemmän kuin muulla väestöllä.
– Suurempi tulojen vaihtelu johtui ennen kaikkea siitä, että alustatyöntekijät siirtyivät muita useammin palkkatyöhön ja palkkatyöstä pois, sanoo erikoistutkija Aart-Jan Riekhoff Eläketurvakeskuksesta.
Alustatyöntekijät olivat muita harvemmin palkkatyössä ja muita useammin itsenäisiä ammatinharjoittajia, työttömiä tai opiskelijoita. He myös siirtyivät useammin eri työmarkkina-asemien välillä.
Alustatyöntekijät usein pienituloisia
Havainnot viittaavat siihen, että alustatyöntekijöillä on matala tulotaso muuta väestöä useammin ja he saavat etuuksia, kuten työttömyys-, asumis-, opinto- ja toimeentulotukea, muita yleisemmin.
– Tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida päätellä, johtuuko tämä alustatyöstä vai siitä, että alustatyöhön hakeudutaan jo valmiiksi matalien tulojen tai työttömyyden vuoksi, erikoistutkija Susanna Sten-Gahmberg Eläketurvakeskuksesta sanoo.
Alustatyöntekijät ovat moninainen ryhmä
Tulokset osoittavat, että alustatyöntekijät eivät ole yhtenäinen ryhmä. Vaikka alustatyöntekijät ovat muuta väestöä useammin pienituloisia ja epävarmemmassa asemassa työmarkkinoilla, joukossa on myös paremmassa asemassa olevia henkilöitä.
Kun verrataan niitä, jotka tekivät alustatyötä paikan päällä ja niitä, jotka työskentelivät verkossa, tulonlähteissä ja etuuksien käytössä oli eroja.
– Paikan päällä työskentelevät saivat useammin tuloja yrittäjätoiminnasta ja erilaisia sosiaalietuuksia kuin yksinomaan verkossa työskentelevät alustatyöntekijät. Tämä voi viitata siihen, että verkossa alustatyötä tehdään yleisemmin sivutyönä, Aart-Jan Riekhoff arvioi.
Alustatyö ei ole välttämättä päätoiminen työ
Alustatyö ei välttämättä ole päätoimista työtä, vaan se yhdistyy usein opintoihin, työttömyyteen, yrittäjyyteen tai muuhun palkkatyöhön.
– Alustatyöntekijöiden tulo‑ ja työllisyyspolut ovat keskimäärin katkonaisempia kuin niillä, jotka eivät tee alustatyötä. Sosiaaliturvan ja hallinnon prosessien tulisi nykyistä joustavammin huomioida tilanteet, joissa työssäkäynti, yrittäjyys ja etuudet limittyvät ja muuttuvat nopeasti, sanoo Susanna Sten-Gahmberg.
Tutkimus alustatyöstä
- Tulokset perustuvat Tilastokeskuksen pilottikyselyyn alustatyöstä vuodelta 2022 sekä rekisteriaineistoihin. Aineiston avulla alustatyöntekijöiden tulo‑ ja työllisyyskehitystä on voitu tarkastella vuosina 2019–2024.
- Henkilöt, jotka kyselyssä kertoivat tekevänsä alustatyötä, toimivat esimerkiksi taksi- tai kuljetuspalveluissa, asuntojen vuokrauksessa, sisällöntuotannossa, kääntäjinä ja siivous- tai rakennusalalla.
- Tutkimus on osa hanketta Tutkimus alustatyöstä, sen yhdistämisestä muuhun työhön ja työuraseurauksista Suomessa. Hanke on tehty yhteistyössä Laboren johtavan tutkijan Merja Kauhasen kanssa ja sen on rahoittanut Työsuojelurahasto.
Tutkimusjulkaisu:Income and employment of platform workers in Finland: A study linking survey and register data
Lisätietoa: erikoistutkija Susanna Sten-Gahmberg, Eläketurvakeskus, sähköposti: etunimi.sukunimi@etk.fi, puh: 029 411 2243
Erikoistutkija Aart-Jan Riekhoff, Eläketurvakeskus, sähköposti: etunimi.sukunimi@etk.fi, puh: 029 411 2361
Avainsanat
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Pensionen växer snabbast under toppåren i arbetslivet – följ din pensionstillväxt på arbetspensionsutdraget1.9.2026 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Arbetspensionen tillväxer i olika takt i olika åldrar, eftersom inkomsterna i allmänhet ökar med åldern. Femtioåringar tjänar i genomsnitt in dubbelt så mycket arbetspension på ett år som 25-åringar. Arbetspensionsutdraget visar hur mycket du har tjänat in och hjälper dig att få en uppfattning om hur stor din pension kommer att bli. Pensionens storlek beror på arbetsinkomsterna och tiden i arbetslivet.
Eläke kasvaa nopeimmin työuran huippuvuosina – seuraa omaa kertymääsi työeläkeotteelta1.9.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Työeläke kertyy eri tahtiin eri ikäisillä, koska ansiot yleensä kasvavat iän myötä. Viisikymppiselle kertyy vuodessa työeläkettä keskimäärin kaksinkertainen määrä 25-vuotiaaseen verrattuna. Työeläkeote näyttää oman kertymäsi ja auttaa hahmottamaan tulevaa eläkettä. Eläkkeen suuruuteen vaikuttavat työansiot ja työuran pituus.
Största delen av dem som tagit ut partiell ålderspension är nöjda med sitt val – ekonomin och hälsan är de vanligaste orsakerna till att söka27.8.2026 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Kring 90 procent av dem som tagit ut partiell ålderspension är nöjda med sitt val. De vanligaste orsakerna till att ta ut pensionen är att det är ekonomiskt lönsamt och att man är osäker på sin hälsa och sin återstående livstid. Pensionsskyddscentralen (PSC) har nu för första gången utrett erfarenheterna bland dem som tagit ut partiell ålderspension i en omfattande enkätundersökning.
Valtaosa osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneista on tyytyväisiä valintaansa – talous ja terveys yleisimpiä syitä hakemiselle27.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Noin 90 prosenttia osittaisen vanhuuseläkkeen hakeneista on tyytyväisiä valintaansa. Yleisimmät syyt eläkkeen ottamiseen ovat taloudellinen kannattavuus sekä epävarmuus omasta terveydestä ja jäljellä olevasta elinajasta. Eläketurvakeskus (ETK) on selvittänyt ensi kertaa laajassa kyselytutkimuksessa osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneiden kokemuksia.
Långsiktiga kalkyler: Utsikterna för finansieringen av arbetspensionerna bättre än tidigare – aktieavkastningens betydelse ökar15.6.2026 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finansieringen av arbetspensionerna ser starkare ut efter pensionsreformen. Samtidigt ökar osäkerheten kring arbetspensionsavgiftens framtida nivå, uppskattar Pensionsskyddscentralen (PSC) i sin nya långsiktiga kalkyl.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme