Alustatyöntekijöiden tulot ja asema työmarkkinoilla vaihtelevat enemmän kuin muulla väestöllä
19.5.2026 08:00:00 EEST | Eläketurvakeskus (ETK) | Tiedote
Suomessa alustatyötä tekevien vuositulot ovat keskimäärin pienemmät kuin niillä, jotka eivät tee alustatyötä, käy ilmi uudesta tutkimuksesta. Alustatyöntekijöiden tulot ja tulonlähteet myös vaihtelevat muuta väestöä enemmän. He siirtyvät muita yleisemmin palkkatyön, yrittäjyyden, opiskelun ja työttömyyden välillä.

Tutkimuksen mukaan alustatyöntekijöiden verotettavat ansiotulot olivat vuonna 2022 keskimäärin noin 32 200 euroa. Vastaavasti niillä, jotka eivät tehneet alustatyötä, ansiotulot olivat keskimäärin noin 37 000 euroa. Myös alustatyöntekijöiden saamat yrittäjätulot olivat keskimäärin matalammat kuin muilla yrittäjätuloja saavilla.
Lisäksi alustatyöntekijöiden palkkatulot vaihtelivat kuukausittain enemmän kuin muulla väestöllä.
– Suurempi tulojen vaihtelu johtui ennen kaikkea siitä, että alustatyöntekijät siirtyivät muita useammin palkkatyöhön ja palkkatyöstä pois, sanoo erikoistutkija Aart-Jan Riekhoff Eläketurvakeskuksesta.
Alustatyöntekijät olivat muita harvemmin palkkatyössä ja muita useammin itsenäisiä ammatinharjoittajia, työttömiä tai opiskelijoita. He myös siirtyivät useammin eri työmarkkina-asemien välillä.
Alustatyöntekijät usein pienituloisia
Havainnot viittaavat siihen, että alustatyöntekijöillä on matala tulotaso muuta väestöä useammin ja he saavat etuuksia, kuten työttömyys-, asumis-, opinto- ja toimeentulotukea, muita yleisemmin.
– Tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida päätellä, johtuuko tämä alustatyöstä vai siitä, että alustatyöhön hakeudutaan jo valmiiksi matalien tulojen tai työttömyyden vuoksi, erikoistutkija Susanna Sten-Gahmberg Eläketurvakeskuksesta sanoo.
Alustatyöntekijät ovat moninainen ryhmä
Tulokset osoittavat, että alustatyöntekijät eivät ole yhtenäinen ryhmä. Vaikka alustatyöntekijät ovat muuta väestöä useammin pienituloisia ja epävarmemmassa asemassa työmarkkinoilla, joukossa on myös paremmassa asemassa olevia henkilöitä.
Kun verrataan niitä, jotka tekivät alustatyötä paikan päällä ja niitä, jotka työskentelivät verkossa, tulonlähteissä ja etuuksien käytössä oli eroja.
– Paikan päällä työskentelevät saivat useammin tuloja yrittäjätoiminnasta ja erilaisia sosiaalietuuksia kuin yksinomaan verkossa työskentelevät alustatyöntekijät. Tämä voi viitata siihen, että verkossa alustatyötä tehdään yleisemmin sivutyönä, Aart-Jan Riekhoff arvioi.
Alustatyö ei ole välttämättä päätoiminen työ
Alustatyö ei välttämättä ole päätoimista työtä, vaan se yhdistyy usein opintoihin, työttömyyteen, yrittäjyyteen tai muuhun palkkatyöhön.
– Alustatyöntekijöiden tulo‑ ja työllisyyspolut ovat keskimäärin katkonaisempia kuin niillä, jotka eivät tee alustatyötä. Sosiaaliturvan ja hallinnon prosessien tulisi nykyistä joustavammin huomioida tilanteet, joissa työssäkäynti, yrittäjyys ja etuudet limittyvät ja muuttuvat nopeasti, sanoo Susanna Sten-Gahmberg.
Tutkimus alustatyöstä
- Tulokset perustuvat Tilastokeskuksen pilottikyselyyn alustatyöstä vuodelta 2022 sekä rekisteriaineistoihin. Aineiston avulla alustatyöntekijöiden tulo‑ ja työllisyyskehitystä on voitu tarkastella vuosina 2019–2024.
- Henkilöt, jotka kyselyssä kertoivat tekevänsä alustatyötä, toimivat esimerkiksi taksi- tai kuljetuspalveluissa, asuntojen vuokrauksessa, sisällöntuotannossa, kääntäjinä ja siivous- tai rakennusalalla.
- Tutkimus on osa hanketta Tutkimus alustatyöstä, sen yhdistämisestä muuhun työhön ja työuraseurauksista Suomessa. Hanke on tehty yhteistyössä Laboren johtavan tutkijan Merja Kauhasen kanssa ja sen on rahoittanut Työsuojelurahasto.
Tutkimusjulkaisu:Income and employment of platform workers in Finland: A study linking survey and register data
Lisätietoa: erikoistutkija Susanna Sten-Gahmberg, Eläketurvakeskus, sähköposti: etunimi.sukunimi@etk.fi, puh: 029 411 2243
Erikoistutkija Aart-Jan Riekhoff, Eläketurvakeskus, sähköposti: etunimi.sukunimi@etk.fi, puh: 029 411 2361
Avainsanat
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Pensionsåldern för dem som år födda 1965 har fastställts – den förväntade livslängden påverkar pensionsåldern för första gången6.11.2026 13:00:00 EET | Pressmeddelande
Är du född år 1965? Din lägsta pensionsålder är 65 år och din åldersgräns för partiell ålderspension är 62 år. Din årskull är den första vars pensionsålder bestäms utgående från den förväntade livslängden.
Vuonna 1965 syntyneen eläkeikä vahvistettu – elinajanodote vaikuttaa ensimmäistä kertaa eläkeikään6.11.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Oletko syntynyt vuonna 1965? Alin vanhuuseläkeikäsi on 65 vuotta ja osittaisen vanhuuseläkkeen alaikärajasi 62 vuotta. Ikäluokkasi on ensimmäinen, jonka eläkeikä määräytyy elinajanodotteen perusteella.
KUTSU: Työeläkeasiat puhuttavat – miltä eläkkeiden leikkausehdotukset ja niiden seurauksista kertovat laskelmat näyttävät? Mikä on tuorein tieto eläkkeiden rahoitusnäkymistä?3.11.2026 14:00:00 EET | Tiedote
Vaalien lähestyessä julkisuudessa on virinnyt vilkasta eläkekeskustelua. On puhuttu luottamuksen heikentymisestä, ja on myös ehdotettu muutoksia tuleviin tai nykyisiin eläkkeisiin. Eläketurvakeskuksen uudet pitkän aikavälin laskelmat valmistuivat kesällä, ja ne antavat vahvan kuvan työeläkejärjestelmän tilasta.
Pensionsförvaltningen i Finland pålitligast i världen än en gång – i helhetsjämförelsen är Finland på nionde plats20.10.2026 07:01:00 EEST | Pressmeddelande
Finland fick igen de bästa poängen för pensionsförvaltningens tillförlitlighet i den internationella jämförelsen Marsh CFA Institute Global Pension Index. Finlands sammanlagda poäng ökade lite, men placeringen sjönk med ett pinnhål till nionde plats. De andra nordiska länderna klarade sig också bra i jämförelsen.
Suomen eläkehallinto jälleen maailman luotettavin – kokonaisvertailussa Suomi yhdeksäs20.10.2026 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomi sai jälleen parhaat pisteet eläkejärjestelmän hallinnon luotettavuudesta kansainvälisessä Marsh CFA Institute Global Pension Index -vertailussa. Suomen kokonaispisteet nousivat hieman, mutta sijoitus laski yhdellä sijalla yhdeksänneksi. Myös muut Pohjoismaat pärjäsivät vertailussa hyvin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme