“En tiennyt mistä hakea apua” – kadonneiden lasten tukinumero on Suomessa käytännössä tuntematon

Suomessa toimii EU:n laajuinen maksuton 116 000 -tukinumero, josta saa apua kadonneisiin lapsiin, lapsikaappauksiin, hatkatilanteisiin ja katoamisuhkiin liittyvissä tilanteissa. Kateissa-linja on suunnattu lapsille, nuorille ja vanhemmille sekä myös muille aiheesta tukea ja tietoa tarvitseville. Tuore selvitys kuitenkin osoittaa, että suomalaiset nuoret eivät tiedä palvelusta, jonka käyttöönotosta tulee tänä vuonna kuluneeksi 10 vuotta.

Kaapatut Lapset ry:n teettämään kyselyyn vastanneista 101 nuoresta peräti 93 prosenttia ei tunnistanut numeroa lainkaan.

Numeron tunnettuutta selvitettiin myös alaikäisten lasten vanhempien ja lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten keskuudessa. Lasten vanhemmista numeron tunsi entuudestaan vain 3 % (n = 100) ja ammattilaisista eli esimerkiksi koulun ja oppilashuollon henkilöstön, järjestöjen tai viranomaisten edustajista 12 % (n = 100).

“Tämä on vakava puute. Kun lapsi katoaa tai on vaarassa kadota, tilanteet etenevät nopeasti, eikä ihmisillä ole aikaa etsiä oikeaa tahoa”, sanoo Kaapatut Lapset ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikka.

Nuorten kyselyn vastaajat olivat 15–18-vuotiaita suomalaisia eri puolilta maata. Selvityksen mukaan nuoret kääntyisivät ensisijaisesti poliisin tai yleisen hätänumeron puoleen. Epävarmuus ja tiedon puute nousivat keskeisiksi syiksi sille, miksi apua ei välttämättä haeta ajoissa. Selvityksen tulokset esitellään kokonaisuudessaan kadonneiden lasten päivän seminaarissa Kansalaisinfossa maanantaina 25.5.2026.

Karkuteillä oleva nuori altistuu vaaroille

Hatkaaminen on usein merkki siitä, että nuori tarvitsee apua. Taustalla voi olla esimerkiksi turvattomuuden kokemuksia, mielenterveyden haasteita tai vaikeita ihmissuhteita. 

Hatkassa-hankkeen (Pesäpuu ry, 2023) mukaan nuorten, läheisten ja ammattilaisten näkemykset eroavat merkittävästi toisistaan. Nuoret kokevat tilanteensa usein kuormittavampana kuin mitä ammattilaisten arvioista välittyy. Nuorten kokemus ei siis tule riittävästi kuulluksi.

Kun nuori lähtee pois kotoa tai laitoksesta, hän jää helposti ilman turvallista aikuista ja arjen perustarpeita. Tilanteessa nuori voi joutua turvautumaan vieraisiin ihmisiin ja ajautua nopeasti olosuhteisiin, joissa hyväksikäytön riski kasvaa.

Moni nuori ei kuitenkaan tiedä, mistä apua voisi hakea tai kenelle tilanteesta voisi kertoa. 

“Kokemuksiani hatkaamisesta yhdisti yksinäisyys. En tiennyt, mistä hakea apua tai miten saada ääneni kuuluviin. Olisin tarvinnut enemmän ymmärrystä ja tukea. Toivoisin, ettei kenenkään nuoren tarvitsisi päätyä tilanteeseen, jossa parhaalta vaihtoehdolta tuntuu eläminen kadulla”, kertoo Amina, joka toimii nykyään kokemusasiantuntijana.

Kateissa-linjan eli 116 000 -numeron tarkoituksena on tarjota maksutonta, luottamuksellista neuvontaa ja tukea ympäri vuorokauden kaikkialla Euroopassa. Tällä hetkellä Suomesta soittaessa numero kuitenkin yhdistää hätäkeskukseen. Euroopan unionin tarkoituksena on ollut, että tukilinja täydentäisi viranomaisapua erityisesti tilanteissa, joissa huoli on herännyt, mutta tilanne ei ole vielä selkeä.

“Moni jää yksin juuri siinä ratkaisevassa vaiheessa, kun jokin tuntuu olevan pielessä. Haluamme madaltaa kynnystä hakea apua jo silloin”, Vainikka sanoo.

KUTSU: Kadonneiden lasten päivän seminaari Kansalaisinfossa maanantaina 25.5.2026

Kelle mä soitan? Kun lapsi katoaa, aikuisilla on vastuu toimia!

Kaapatut Lapset ry järjestää yhteistyössä kansanedustaja Maaret Castrénin kanssa seminaarin kansainvälisenä kadonneiden lasten päivänä maanantaina 25.5.2026 klo 12.00–15.00 Kansalaisinfossa (Pikkuparlamentti, Arkadiankatu 3, 00101 Helsinki). Seminaarissa käsitellään lasten katoamisia, lapsikaappauksia ja katoamisriskien tunnistamista Suomessa. Tilaisuus on kaikille avoin.

Tilaisuus kokoaa yhteen viranomaisia, päättäjiä, ammattilaisia ja kokemusasiantuntijoita. Tavoitteena on vahvistaa ymmärrystä siitä, miten lapsen katoamistilanteissa toimitaan, miten riskejä voidaan tunnistaa ajoissa sekä miten 116 000 -tukilinjan asemaa ja saavutettavuutta voidaan Suomessa vahvistaa.

Ohjelma:

12.00–12.30 Saapuminen ja kahvi

12.30–12.40 Tilaisuuden avaus, Mirka Vainikka, Kaapatut Lapset ry

12.40–12.50 Lasten katoamiset ja yhteiskunnan vastuu, Maaret Castrén, kansanedustaja (kok.)

12.50–13.10 Kun lapsi katoaa, mitä suomalaiset tietävät ja tekevät? Jyrki Kallinen, Crowst

13.10–13.30 Euroopan yhteinen 116 000 -tukilinja kadonneille lapsille, Mika Taavitsainen, Hätäkeskuslaitos

13.30–13.50 Hatkailevan nuoren maailma, Heikki Turkka, Aseman Lapset ry

13.50–14.00 Kokemuspuheenvuoro, Amina, Osallisuuden aika ry

14.00–14.15 Kommenttipuheenvuoro Aulikki Kananoja, sosiaalineuvos

14.15–14.45 Loppukeskustelu: Kadonnut lapsi, yhteinen vastuu.

14.45 Päätössanat Markus Sovala, hallituksen jäsen, Kaapatut Lapset ry

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Mirka Vainikka, toiminnanjohtaja, Kaapatut Lapset ry

puh. 044 262 6662

mirka.vainikka@kaapatutlapset.fi

Toimi näin, jos alaikäinen katoaa tai on vaarassa kadota

• Kadonneisiin lapsiin liittyviä tilanteita ovat esimerkiksi lapsikaappaukset, hatkatilanteet sekä tilanteet, joissa lapsi ei palaa kotiin tai yhteys lapseen katkeaa.

• Tukea on saatavilla useilta tahoilta:

  • 116 000: maksuton tukinumero kadonneisiin lapsiin liittyvissä tilanteissa kaikkialla Euroopassa. Tarjoaa välitöntä emotionaalista, psykologista, sosiaalista, oikeudellista ja hallinnollista tukea ympäri vuorokauden myös epävarmoissa tilanteissa.

  • 112: yleinen hätänumero akuutteihin vaaratilanteisiin

  • Poliisi: katoamisilmoitukset ja rikosepäilyt

  • Oman alueen lastensuojelun päivystys: lapsen turvallisuuteen liittyvä huoli

• Tilanteissa kannattaa toimia nopeasti. Apua voi hakea jo silloin, kun huoli herää, eikä tarvitse olla varma, mitä on tapahtunut.

• Suomessa moni ei tiedä, mihin ottaa yhteyttä, ja apua haetaan usein liian myöhään. Kaapatut Lapset ry:n teettämän selvityksen mukaan 93 % nuorista ei tunnista 116 000 -numeroa. Yleiseurooppalainen numero on ollut käytössä 10 vuotta.